fbpx
Uutiset

Rikos vaarantaa tekijänsä hengen

Rikollisella on lyhyet jäljet, todistaa tuore suomalainen oikeustieteellis-psykiatrinen tutkimus. Mitä useampaan rikokseen ihminen ehtii syyllistyä nuorella iällä, sitä todennäköisemmin hän myös kuolee nuorena.

Alle kolmikymppisinä kuolleista liki 80 prosentilla on rikostausta. Rikoksiin syyllistyneet kuolevat muita todennäköisemmin onnettomuuksien tai väkivallan uhrina.

Varsinkin naisille rikollisille poluille päätyminen ennustaa kurjaa loppua. Nuorella iällä vähintään viiteen rikokseen syyllistyneistä miehistä hieman useampi kuin joka kymmenes kuolee alle kolmikymppisenä. Useita rikoksia tehneillä naisilla kuolemanvaara on yli kaksinkertainen.

– Naisten rikollisuus kertonee miehiin verrattuna vielä vahvemmasta pahoinvoinnista ja marginalisaatiosta, arvelee Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Henrik Elonheimo.

KOKO MAAN kattavassa FinnCrime-tutkimuksessa on seurattu yli 5 000:a vuonna 1981 syntynyttä miestä ja naista lapsuudesta saakka. Vastikään kansainvälisesti julkaistut tulokset rikollisten kuolleisuudesta ovat uusin tutkimuksen kautta saatu löydös.

Laaja seuranta on vahvistanut entisestään käsitystä siitä, että erilaiset ongelmat jo lapsuudessa ennakoivat riskiä livetä kaidalta polulta. Tutkija Elonheimon mielestä rikollisuutta pitäisi lähestyä kansanterveyden ongelmana.

– Ongelmat ovat nähtävissä jo varhain. Sen vuoksi ennaltaehkäisy olisi mahdollista ja tehokasta, Elonheimo sanoo.

Tällä hetkellä se ei ole. Tutkimuksessa havaittiin, että rikokseen syyllistyneistä ja mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista vain kolme prosenttia oli viimeisen vuoden aikana saanut apua ongelmiinsa.

– Palvelut eivät todellakaan tavoita niitä, jotka sitä kaipaisivat eniten, Elonheimo moittii.

TUTKIJAN MUKAAN ongelmiin voisi puuttua jo neuvolassa tai viimeistään lapsen aloittaessa koulun. Hänen mukaansa tutkimuksissa on saatu rohkaisevia tuloksia tarjoamalla neuvontaa jo nelivuotiaiden lasten vanhemmille.

Alakoulussa opettajien tekemien arvioiden perusteella voidaan arvioida lapsen riskiä taipua rikollisuuteen. Koulukisaaja päätyy myöhemmällä iällä muita todennäköisemmin rikolliseksi. Tulevaisuutta ei pysty kuitenkaan varmasti ennustamaan.

– Sitä voi verrata tupakointiin. Emme pysty varmasti sanomaan, sairastuuko juuri tämä tupakoitsija keuhkosyöpään, Elonheimo vertaa.

Tutkijoiden mukaan rikkinäinen perhetausta, vanhempien matala koulutustaso, käytösongelmat ja ylivilkas käytös ovat merkittävimmät ongelmia ennustavat tekijät.

MIEHET SYYLLISTYVÄT rikoksiin huomattavasti naisia useammin. Elonheimon mukaan kohderyhmässä miehet tekivät yli kahdeksan rikosta kymmenestä. Sukupuolten rikollinen kehitys kuitenkin poikkeaa toisistaan.

Miehillä rikollisuus lisääntyi parikymppisenä ja lähti sen jälkeen laskuun. Naisilla taso pysytteli samalla, joskin miehiä matalammalla tasolla ainakin kolmikymppiseksi asti. Kaikkiaan rikoksentekijät ovat harvalukuinen joukko. Tutkimuksen otannassa paatunein prosentti tutkituista teki kaikkiaan 43 prosenttia rikoksista.

Asiasanat

Menot