Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohto on kartoittanut toukokuussa vankiloiden turvallisuustilannetta.
Pääjohto pyysi vankiloilta ajantasaisen raportin vankien välisen väkivallan ja vankeusaikaisten huumerikosten määristä sekä muista turvallisuusuhista. Lisäksi pääjohto pyysi vankiloilta tietoa liivijengien ja erityisesti rikollisjärjestö United Brotherhoodin (UB) jäsenten muihin vankeihin kohdistamasta vaikuttamisesta.
– Vastauksista ilmeni se, mikä meillä oli jo suurimmaksi osaksi tiedossa. Joissakin vankiloissa kuten esimerkiksi Riihimäen, Turun, Hämeenlinnan ja Sukevan vankiloissa oli havaittu uhka- ja väkivaltatapauksia, kertoo turvallisuusjohtaja Ari Juuti Risestä.
– Näihin vankiloihin on sijoitettu jengivankeja, mutta niissäkään tilanne ei ole ryöstäytynyt mitenkään henkilökunnan hallinnasta.
Rangaistuksen täytäntöönpanon lisäksi Risen toinen keskeinen lakisääteinen tehtävä on vankeusaikaisten rikosten estäminen. Risen pääjohto ei suunnittele tällä hetkellä erityisiä toimenpiteitä tilanteen takia mutta aikoo seurata sitä. Johtoryhmän turvallisuuskatsauksia aletaan järjestää aiempaa useammin.
Pääjohto ei esimerkiksi harkitse perustavansa vankiloihin jengiosastoja, joiden avulla olisi mahdollista hillitä jengivankien huumekauppaa sekä muihin vankeihin kohdistamaa uhkailua, kiristämistä ja pakottamista. Lännen Median tietojen mukaan Risen turvallisuuspuolelta on suositeltu jengiosastojen perustamista.
– Johtoryhmässä turvallisuuskatsaus järjestetään jatkossa neljännesvuosittain, kun aiemmin se pidettiin puolen vuoden välein, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä.
– Ei näitä vankiloiden raportteja ole hirveästi analysoitu, ei meillä ole resursseja sellaiseen, sanoo turvallisuusjohtaja Ari Juuti.
Vangille kallonmurtumia tilaustyönä
Yksi Risen turvallisuuskartoituksen taustasyistä oli Lännen Median (28.4.) uutiset vankiloiden heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Risen pääjohto kertoo käsitelleensä jengitilannetta jo helmikuun johtoryhmässä.
LM kertoi huhtikuussa, että liivijengi UB hallitsee vankiloiden huumekauppaa, määräilee useissa suljetuissa vankiloissa muiden vankien asumista, kiristää näitä sekä pakottaa vankeja ja näiden omaisia rikoksiin.
LM:n tietojen mukaan uutisten jälkeen toukokuun alussa Riihimäen vankilan ulkoilualueella tapahtui raju väkivallanteko, jonka tilaaja oli UB. Uhriksi joutunut vanki sai useita vakavia vammoja, muun muassa murtumia pään alueelle.
Rise ei kommentoi tietoa.
Turvallisuusjohtaja Juutin mukaan Risen resurssipula estää systemaattisen ja analyyttisen rikostorjuntatyön vankiloissa.
– Poliisi saa suurimman osan jengeihin liittyvästä tiedosta meidän tiedonhankintatyön tuloksena. Silti poliisilla on huomattavasti enemmän resursseja analysoida tätä tietoa ja seurata järjestäytyneen rikollisuuden tekijöitä kuin meillä, Juuti sanoo.
– Risen resursointi taas riippuu poliittisista ja virkamiestason päättäjistä, joilla asia on käsittääkseni tiedossa. Antti Rinteen (Sd.) hallitusohjelmassa luvataan turvata resurssit koko oikeusketjussa, mutta Riseä siinä ei mainita.
Juuti muistuttaa, että turvallinen vankeusaika, rikosten ehkäisy vankeusaikana ja kuntoutus rikoksettomaan elämään ehkäisevät merkittävästi uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä.
Johto myöntää ongelman
Risen johtoryhmästä kerrotaan, että sen tiedossa on ollut jo pidemmän aikaa, että liivijengi UB:n jäsenet pyrkivät vaikuttamaan muihin vankeihin. Juutin mukaan UB:n toimintaan liittyy olennaisesti muiden vankien hyväksikäyttö ja huumekaupan pyörittäminen vankiloissa.
– Päätekijöitä on tarkoitus sijoittaa Riihimäen vankilan varmuusosastolle. UB:n kohdalla voisi vielä enemmän keskittyä tähän, Juuti sanoo.
– Mutta jengiläisiä vastaan on hankala löytää näyttöä, kun muut vangit eivät puhu. Se on iso ongelma, sillä ilman todisteita emme voi rajoittaa vankien oloja.
Juutin mukaan vankien välinen vaikuttaminen on yleistä erityisesti niissä vankiloissa, joihin on sijoitettu jengivankeja.
– Vahvempi ottaa haltuunsa valtatyhjiön. Näin on ollut ja tulee varmasti olemaan aina, Juuti sanoo.
Kartoituksen mukaan suljettujen vankiloiden turvallisuustilanne vaihtelee laitoksittain. Osassa vankiloissa ei ole havaittu turvallisuusuhkia, vaikka laitokseen on sijoitettu jengivankeja.
– Suurimmassa osassa vankiloista tilanne on hyvä, erityisesti avovankiloissa, joihin ei sijoiteta järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia vankeja.
Johto seuraa jengitilannetta
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohto kartoitti toukokuussa vankiloiden jengi- ja turvallisuustilannetta.
Risen mukaan raporteista ilmeni, että joissakin vankiloissa kuten Riihimäellä, Turussa, Hämeenlinnassa ja Sukevalla oli havaittu uhka- ja väkivaltatapauksia.
Lännen Median uutisoi huhtikuussa (28.4.), että liivijengi United Brotherhood (UB) on ottanut vankiloiden huumekaupan haltuunsa, kiristää muilta vangeilta maksuja, määräilee näiden asumisesta vankiloissa ja pakottaa näiden omaisia rikoksiin.
Risen kaksi keskeistä lakisääteistä tehtävää ovat rangaistuksen toimeenpano ja rikosten estäminen vankeusaikana.
Risen johto vetoaa resurssipulaan, joka estää systemaattisen ja analyyttisen rikostorjuntatyön vankiloissa. Toimenpiteenä on tällä hetkellä lähinnä tilanteen seuraaminen.
Keskusrikospoliisi on huolissaan siitä, että järjestäytyneet rikollisjengit saavat jatkaa rikosten tekemistä vankiloissa ja niistä käsin myös muurien ulkopuolella.
Vankilavirkailijain liitto on erittäin huolissaan jengitilanteen vaikutuksesta vankiloiden työntekijöiden turvallisuuteen.
Poliisi on luokitellut UB:n Suomen vaarallisimmaksi rikollisjärjestöksi sen jäsenten väkivaltaisuuden takia.
UB:n jäseniä, ex-jäseniä ja muita suoraan sen vaikutuspiiriin kuuluvia henkilöitä istuu vankiloissa tällä hetkellä yli sata. Määrä on noin 70 prosenttia kaikista vankiloissa istuvista liivijengiläisistä.
