Uutiset

Rikostilastoa tulkittava varovaisesti

Väkivaltarikokset ja erityisesti murhat ovat tänä vuonna lisääntyneet huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan henkirikoksia tuli poliisin tietoon tammi-syyskuussa 111, mikä on kolmisenkymmentä enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Hannu Takala uskoo, että väkivaltarikollisuus on lisääntynyt pitkälti alkoholin hinnan halpenemisen vuoksi. Uskomus ei perustu kuitenkaan mihinkään muuhun kuin oletukseen.

Suomalainen tappaa ja pahoinpitelee usein juovuspäissään, mutta väkivallan syytä on helppohintaista hakea vain viinan hinnasta.
Alkoholin kulutus on lisääntynyt keväisen veronalennuksen jälkeen, mutta aivan kaikkea ei voi panna muitta mutkitta sen piikkiin.

Julkistettu rikostilasto alkaa tammikuulta. Silloin ei alkoholin veronalennus ollut vielä voimassa. Ei halpa viina ainakaan vielä viime tammi-helmikuun pakkasilla ajanut ketään väkivallan tielle. Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät eniten helmikuussa. Viinan veroalehan tuli voimaan vasta maaliskuun alussa.

Tilastoa luettaessa ”kasvu” perustuu aina vertailuun. Tällä kertaa on erittäin oleellista, että vertailuajankohtana eli viime vuonna väkivaltarikollisuus oli Suomesta syystä tai toisesta poikkeuksellisen vähäistä. Siitä ei pidetty isommin meteliä.

Poliisi ja muut rikoksentorjunnan ammattilaiset pitävät kiitettävästi huolta siitä, että rikollisuuden lisääntyminen pysyy julkisuudessa. Myönteisillä uutisilla on sitä vastoin taipumus hautautua.

Julkisuus käsittelee raakaa väkivaltarikollisuutta näyttävästi, mikä saattaa saada aikaan mielikuvan, jonka mukaan ennen ei sattunut lainkaan vastaavia veritekoja.

Kun tilastotkin näyttävät – ainakin päällepäin – puhuvan rikollisuuden lisääntymisen puolesta, ovat kansalaiset ymmärrettävästi huolestuneita omasta ja läheistensä turvallisuudesta. – Onko pelkoon syytä? Tyhjentävää vastausta ei ole, koska väkivallalta ei voi kukaan olla täysin turvassa.

Suomi on kuitenkin kiistatta yksi turvallisimmista maista Euroopassa ja todennäköisesti myös koko maailmassa, mistä on tietenkin syytä pitää tiukasti kiinni.

Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa sisäisen turvallisuuden ohjelman. Väkivaltarikollisuuden vähentäminen mainitaan painopistealueena myös Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ohjelmassa. Lisäksi vuoden loppuun mennessä on tarkoitus laatia erikseen väkivallan vähentämiseen tähtäävä rikoksentorjuntaohjelma.

Hyvää tarkoittavat ohjelmat pitää pystyä siirtämään käytäntöön. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Väkivallan syyt ovat mitä moninaisimmat. Sen vähentäminen ei ole yksin poliisin tai oikeuslaitoksen huolenaihe, vaan yhtä lailla sosiaali- ja terveyspoliittinen ongelma. Kansalaisten hyvinvoinnin ja esimerkiksi mielenterveyspalveluiden turvaaminen on tehokasta väkivallan ehkäisyä.