Kolumnit Uutiset

Rintamakirjeiden aika on palannut

Isänmaa muisti omia poikiaan ja tyttäriään viime vuonna lähettämällä lähes miljoonalle suomalaiselle reserviläiskirjeen. Kirjekampanjaa edelsi tietysti myös julkinen haloo, olihan tempaus ensimmäinen laatuaan.

Vuosien ajan reserviläiset laiskistuivat postilaatikolle kävellessään. Ainoa kirje, jonka intiltä saattoi saada, oli kertausharjoituskutsu. Sellaisen saamista pidettiin yhtä todennäköisenä kuin sodan syttymistä.

No, iski vitsi omaan nilkkaan, kun ruletti osui kohdalleni ja kirje kolahti postilaatikkooni.

Eivät ne siellä esikunnissa olleetkaan näköjään unohtaneet meikäläistä. Ajat muuttuvat.

Suomi-neidon hameenhelmoja on viime aikoina alettu varjella entistä voimakkaammin. Puolustusministeriön hallinnonala on liki pitäen ainoa, jonka määrärahoja nykyhallitus on kasvattanut.

Tästä osoituksena kaltaiseni saavat kotiin kirjeitä, tattista vaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ollut vähän liiankin tuttu näky julkisuudessa, ja tällä viikolla hallitus jätti eduskunnalle esityksensä asevelvollisuuslain muuttamisesta.

Hallituksen esityksen mukaan kertausharjoituksiin voitaisiin määrätä nykyistä lyhyemmällä varoitusajalla ja vapautusta saisi entistä tiukemmin perustein.

Uhkakuvia tuntuu olevan entistä enemmän, ja katseet ovat kääntyneet taas tuttuun tornilogoon.

Suomessa kasvaa huoli kotimaan koskemattomuudesta, ja jälleen poterostaan on päänsä nostanut vanha tuttu Nato-jankutus.

Sotapelkoa muistuttava katku on alkanut lemuta myös muualla. Suomessa on annettu ensimmäiset sotarikostuomiot sitten toisen maailmansodan. Arvaamattomat pommintekijät aiheuttavat huolta keskellä Euroopan ydintä.

Huhtikuun alussa Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuksen instituutti Sipri tiedotti, että valtioiden asevoimien määrärahat kääntyivät viime vuonna kasvuun muutaman vuoden tauon jälkeen.

Maailmassa käytettiin Siprin mukaan 1,676 biljoonaa dollaria eli noin 1,478 biljoonaa euroa armeijoiden varusteluun. Eniten rahaa asevoimiinsa käyttävät raportin mukaan Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä.

Villi veikkaus on, että määrärahat kasvavat myös lähivuosina.

Olkoon kehityksen suunta mikä tahansa, vanhan kertaus ei tietenkään ole kenellekään pahaksi. Silti aina toivon, ettei opittuja taitoja tarvitsisi koskaan käyttää.

Päivän lehti

24.1.2020