Uutiset

Rintamalla joka seitsemäs mies rivissä oli nainen

Entinen lotta Helvi Frick asettelee harmaata voimistelupukua näytteille. Hämeenlinnan seudun lottaperinneyhdistyksen varapuheenjohtaja muistaa lotta-aikansa hyvin.

– Tässä puvussa olen esiintynyt lottien voimistelunäytöksissä Viipurissa vuonna 1937 ja Helsingissä 1938, hän kertoo.

Lotta Svärd ei suinkaan ollut pelkkä naisvoimistelujärjestö. Sotien aikana rintamalotat muun muassa muonittivat sotilaita ja huolehtivat heidän varusteistaan, lääkitsivät haavoittuneita sekä toimivat viestitehtävissä ja ilmavalvonnassa. Myös kotirintaman lottien työpanos oli korvaamaton. Vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestössä oli 232 000 jäsentä.

– Tämä maa olisi halvaantunut sodissa ilman Suomen naisia. Rintamalla joka seitsemäs mies rivissä oli nainen, Suomen Tykistömuseon johtaja Teuvo Mahrberg toteaa painokkaasti.

Näyttelystä tulee pysyvä

Tykistömuseossa avataan tänään tiistaina lottanäyttely, joka esittelee Hämeenlinnan seudun lottien toimintaa.

Lottaperinneyhdistys kokoontuu kuukausittain Tykistömuseossa, ja sieltä lähti viime keväänä myös idea näyttelyn järjestämisestä.

Näyttely jää museoon pysyvästi. Mukana on kokoelma lottapukuja, kunniamerkkejä, valokuvia, dokumentteja ja muuta esineistöä. Esineet ovat peräisin entisiltä lotilta, lottien perikunnilta ja Hämeenlinnan kaupungin historialliselta museolta.

Lottien valtava vastuu

Helvi Frickille lottien asut ja tavarat ovat tuttuja.

– Kaikki lottapuvut ovat harmaita ja samanlaisia. Hihamerkistä näkee, että tämä on muonituslotan puku, hän näyttää.

Frick toimi lääkintälottana talvisodassa ja jatkosodan alussa. Sortavalassa käymänsä lääkintälottakurssin jälkeen hän kertoo toimineensa lähinnä avustavissa tehtävissä, sitomassa haavoja ja käärimässä siteitä.

– Talvisodan aikana olin Matkaselän aseman lääkintäpisteessä. Siellä lääkäri komensi, ja me lotat teimme niin kuin sanottiin.

Matkaselkä oli risteysasema, jota pommitettiin. Evakkoja ja heidän lapsiaan piti ohjata metsään suojaan.

– Siellä minä kantapäänikin palellutin, kun oli niin kylmä. 40 astetta pakkasta ja kirkas ilma. Myös desantteja piti alituiseen pelätä, Frick sanoo.

Helvi Frickille jäi lotta-ajasta päällimmäisenä mieleen valtava vastuu.

– Enää en lähtisi, vaikka maksettaisiin miljoona, mutta silloin piti vain siirtää pelkonsa sivuun ja toimia. (HäSa)

Suomen Tykistömuseo Hämeenlinnan linnankasarmilla on avoinna päivittäin kello 12-17.

Päivän lehti

26.1.2020