Uutiset

Risupakettia uhkaa lahoaminen

Hallitus liitti kahden ydinvoimalayksikön rakennusluvan kylkeen kunnianhimoisen tavoitteen uudistuvan energian lisäämisestä. Nyt tuo risupaketiksi kutsuttu suunnitelma on lahoamassa heti alkumetreillä.

Suunnitelmien mukaan metsähakkeen käyttö pitäisi nostaa viidestä miljoonasta kuutiometristä 13,5 kuutiometriin.

Pelkkien oksien kokoamisella se ei onnistu. Hakkeeksi täytyy pilkkoa myös kantoja. Nyt on ilmennyt, että kantojen polttaminen aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästäjä kivihiilen tapaan. Ilmastosyistä kantojen polttaminen ei siis ole perustelua.

Tarkemmat selvitykset ovat tuoneet esiin toisenkin ongelman. Jos kaikki puuaines kootaan energiakäyttöön, metsien maa-aines köyhtyy ja kasvuominaisuudet muuttuvat perusteellisesti.

Suuri kysymys on se, että miten metsätähteiden hyödyntäminen on tulevaisuudessa edes jotenkin järkevää. Jo nyt metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan teollisuuden tarpeisiin.

Ei puu ehkä kulje jatkossa esimerkiksi kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön samaa tahtia kuin nykyisin. Energiaverot rasittavat perinteisiä vientialojamme, joilla on jo tähän mennessä ollut Suomessa suuria kannattavuusongelmia.

Kapasiteettia on karsittu rajulla kädellä ja karsintaa uhkaa jatkua nykymenolla.

Metsätähteiden tehokas käyttö energiaksi taas edellyttää, että tukkeja kaadetaan metsäteollisuudelle. Metsän hakkuu pelkästään energiakäyttöön olisi älytöntä tuhlausta ja tuhottoman kallista.

Painopisteen siirtäminen vihreän verotuksen suuntaan on jo lähtötilanteessa osoittautunut hutiloimalla valmistelluksi. Verotuksen vaikutuksista koko yhteiskuntaan on vain arvailuja. Samaa linjaa jatka nyt risupaketti.

Koko ajan esiin nousee uusia ongelmia, joita ei lakia valmisteltaessa osattu ottaa huomioon.

Koko perusajatuskin on vähän nurinkurinen. Ensinnäkin energiaveroilla yritetään paikata kela-maksun poistosta aiheutunut 700 miljoonaan euron aukko valtion kassasta.

Vihreän veron perimmäistä tarkoitus ei kuitenkaan pitäisi olla rahan kokoaminen, vaan veron ohjausvaikutus eli energian säästäminen ja kulutuksen siirtyminen verovaroin tuotettuihin ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin.

Jos tuo ohjausvaikutus toteutuu, valtiolle lankeaakin lisämenoja verotulojen sijaan.

Lyhyellä tähtäimellä ei näin käy. Jos tuulivoimaa tulevaisuudessa lisätään suunnitelmien mukaan, valtion tuet ja kansalaisten maksamat siirtotariffit ovat jo lyhyelläkin aikavälillä samaa luokkaa kuin tuo edellä mainittu 700 miljoonaa euroa.

Kuten valtiosihteeri Raimo Sailas totesi, valtion pitäisi miettiä, mihin kaikkiin tukiin valtio velaksi ottamiaan rahoja panee.

Valtion ottaa lisää velkaa ensi vuonna kahdeksan miljardia. Jo muutaman vuoden kuluttua velkataakka paisuu yli EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen, 60 prosentin bkt:sta.