Uutiset

Rostovin lentoturma: Kone lensi epätavallisen kauan odotuskuviossa

Rostovissa Venäjällä viime yönä tapahtunut lento-onnettomuus on kuluvan vuoden selkeästi tuhoisin lentoturma.

Tiedot ovat toistaiseksi epävarmoja sekä keskenään jopa hieman ristiriitaisia. Tässä yhteenvetoa tapahtuneesta:

 

Mitä tapahtui?

FlyDubai-yhtiön Boeing 737-800 -tyyppinen matkustajakone törmäsi maahan Rostovin lentoasemalla viime yönä noin kello 02:40 Suomen aikaa. Paikallinen aika on tuntia edellä Suomea.

Kaikki koneessa olleet 55 matkustajaa sekä 7 miehistön jäsentä ovat saaneet surmansa. Lentoyhtiön ilmoituksen mukaan kuolleista matkustajista 44 on venäläisiä, 8 ukrainalaista, 2 intialaista sekä 1 uzbekistanilainen.

Kone oli matkalla Dubaista Rostov-on-Doniin.

 

Minkälainen lentoyhtiö ja konetyyppi ovat kyseessä?

Kuten nimestä voi päätellä, FlyDubai on Yhdistyneistä arabiemiraateista kotoisin oleva halpalentoyhtiö, joka aloitti liikennöinnin toukokuussa 2009. Turmakone mukaanlukien yhtiön laivastossa on 50 Boeing 737-800 -tyyppistä konetta. Onnettomuus oli yhtiölle ensimmäinen.

Boeing 737 on lyhyiden ja keskipitkien matkojen todellinen työjuhta, ja maailman eniten myyty moderni matkustajakone. Koneen ensimmäinen versio valmistui vuonna 1967, ja yhteensä 737-koneita on toimitettu noin 13 300 kappaletta. Boeing 737 on yksi siviili-ilmailun suurimpia menestyksiä.

Turmakone oli Boeing 737-800, eli se kuuluu nk. 737NG (Next Generation) -koneperheeseen. Kyseessä on 737-tyypin kolmas sukupolvi, joka teki ensilentonsa 1990-luvun puolivälissä. Aiemmin tänä vuonna ensilentonsa teki neljänteen 737-sukupolveen kuuluva 737MAX 8 -kone.

Euroopassa 737-800 tunnetaan erityisesti suurten halpalentoyhtiöiden Ryanairin sekä Norwegianin työjuhtana. Suurista eurooppalaisista verkostoyhtiöistä sitä käyttävät SAS sekä KLM.

737NG on moderni ja onnettomuushistoriansa kannalta turvallinen matkustajakone. Tässä yhteydessä pitää myös aina muistuttaa, että käytännössä 150-200 hengen matkustajakonemarkkina on maailmassa jaettu kahtia 737NG:n ja Airbusin A320-perheen kesken, joten molempia konetyyppejä joutuu vääjäämättä onnettomuuksiin silloin tällöin. Matkustajan kannalta kumpaakaan ei siis tule pelätä.

Onnettomuus olisi voinut olla vielä tuhoisampikin, sillä 737-800:n suurin sallittu matkustajakapasiteetti on 189 henkeä, joskin FlyDubain versiossa oli ilmeisesti 174 matkustajapaikkaa.

Turmakone oli toimitettu yhtiölle uutena vuonna 2011.

 

Mitä itse turmasta voidaan kertoa?

Nyt mennään epävirallisten tietojen alueelle, joten tapahtumakulku voi tulevaisuudessa tarkentua tai muuttua, mikä on hyvä muistaa juttua luettaessa.

Lento Dubaista oli ilmeisesti sujunut normaalisti. Kone tuli ensimmäistä kertaa laskuun kello 1:40 paikallista aikaa, mutta teki ylösvedon ilmeisesti sääolosuhteiden vuoksi. Toinen laskuyritys kahta tuntia myöhemmin koitui sitten kohtaloksi.

Itse turmahetkestä on ristiriitaista tietoa: joko kone teki toisen ylösvedon, joka epäonnistui, tai sitten sen siipi osui maahan toisella laskuyrityksellä. Voi toki olla, että jälkimmäinen johti edelliseen.

Sää Rostovissa oli kehno: pilvet matalalla, näkyvyys heikko, satoi räntää ja vettä, ja tuuli oli voimakas sekä puuskainen. Aivan tarkka turmahetken sää ei tosin ole tiedossa. Tuuli oli ilmeisesti jokseenkin laskeutumiskiitotien suuntainen, joka on ilmailun kannalta parempi kuin suora sivutuuli.

Ensimmäisen ja toisen laskuyrityksen välillä kone siis odotti miltei kaksi tuntia, joka on epätavallisen paljon. Koneeseen on siis tankattu jo Dubaissa varsin paljon polttoainetta, mahdollisesti juuri kehnojen sääolosuhteiden vuoksi. Periaatteessa tosin on mahdollista ainakin se, että konetta olisi tankattu osittain jo paluumatkaakin varten.

Nämä tiedot herättävät kuitenkin suuren kysymyksen: Harkitsivatko lentäjät missään vaiheessa varakentälle menemistä, ja oliko toinen laskuyritys loppuun asti harkittu? Siviili-ilmailun historia tuntee paljon tapauksia, jossa lentäjät ovat yrittäneet puoliväkisin laskuun varsinaiselle määränpääkentälleen jos jonkinlaisissa keleissä, tuhoisin seurauksin.

Laskuyritysten välissä useiden muiden lentojen kerrotaan laskeutuneen Rostovin sijaan varakentälle Krasnodariin.

Flightradar24-sivuston tallentamat transponderitiedot tukevat tietoja epäonnistuneesta ylösvedosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

FR24:n datan mukaan toiseen ylösvetoon olisi lähdetty noin 1 600 jalan (500 m) korkeudesta. Tiedossa ei ole tarkkaan Rostovin lentoaseman tai koneen lentäjien tarkkoja säärajoituksia, mutta ainakin periaatteessa ylösveto voidaan tehdä huomattavasti matalammaltakin, joskus jopa kiitotien pinnasta.

Ylösveto on jatkunut n. 4 000 jalkaan, jonka jälkeen kone on kääntynyt rajuun syöksyyn.

Hieman samankaltainen turma sattui Kazanissa vuonna 2013, kun venäläisen Tatarstan Airlinesin Boeing 737-500 syöksyi maahan ja 50 henkeä sai surmansa.

Silloinkin kyseessä oli kehnossa säässä suoritettu ylösveto, jonka aikana lentäjä menetti asentotajunsa ja työnsi koneen jyrkkään syöksyyn. Kun näkyvyys ulos on huono, aistit pettivät lentäjän, vaikka mittareihin luottamalla lentäminen olisikin sujunut. Tätä sattuu, jos koulutus on puutteellista ja/tai käsinlentämisen tuntuma heikentynyt.

Toinen mahdollisuus olisi sakkaustilanne, esimerkiksi äkillisen tuulensuunnan muutoksen tai liian aikaisin sisäänvedettyjen laskusiivekkeiden vuoksi. Flightradarin data kuitenkin näyttää vain koneen maa- eikä ilmanopeuden, eikä sen perusteella voida arvioida sääolosuhteita tai koneen lentoasua.

Lisäksi FR24:n tiedot olivat alussa epätarkkoja viime syksyisen Metrojet-yhtiön pommi-iskun tapauksessa. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että räjähdys oli vaikuttanut koneen antureiden lähettämään tietoon. Tällä kertaa tosin Flightradarin data on aivan johdonmukaisen näköistä, mutta tietyllä varauksella siihen pitää suhtautua.

YouTubeen on ladattu video:

Joidenkin tietojen mukaan toinen koneen ”mustista laatikoista”, siis lentoarvotallennin tai ohjaamon ääninauhuri olisi jo löydetty, mikä nopeuttaisi tapauksen tutkintaa.