Kolumnit Uutiset

Rumankaunis 60-luku on vaarassa hävitä

Kuinkahan moni on hoksannut, että Hämeenlinna on tällä hetkellä suorastaan ajankohtaisen arkkitehtuurikeskustelun keskiössä?

Kaupunki ja ely-keskus kiistelevät siitä, pitääkö Kaurialan koulu purkaa vai suojella, ja vastaavanlaista keskustelua 1960-luvun rakennusperinnöstä käydään ympäri maata.

Itse havahduin, kun kävin juttukeikalla Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä. Siellä on parhaillaan kiinnostava näyttely suomalaisesta 1960-luvun arkkitehtuurista betonikirkkoineen ja elementtitaloineen.

Esillä on meille kaikille tuttua kaupunkikuvastoa, joka on nyt vaarassa joutua hävityksen kohteeksi.

Moni on toki sitä mieltä, että on aikakin hävittää rumilukset. 1960-luvun arkkitehtuurille ei ole 50 vuodessa annettu anteeksi sitä, että senaikaisten rakennusten tieltä purettiin surutta vanhoja kaupunkikeskustoja.

Näin tehtiin Hämeenlinnassa ja monella muullakin paikkakunnalla. Parhaassa tapauksessa tilalle rakennettiin jylhän komeaa, pahimmassa tapauksessa mitäänsanomatonta bulkkia.

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon hiljattain saanut arkkitehti Aaro Artto on ryhtynyt 1960-luvun laatikkoarkkitehtuurin puolestapuhujaksi.

Hän on useassa yhteydessä ilmaissut huolensa siitä, että nyt ollaan tekemässä yhtä suurta virhettä kuin edellisessä purkuvimmassa 1960- ja 1970-luvulla.

Moni senaikainen merkkirakennus halutaan nyt purkaa tehokkaamman rakentamisen tieltä, ja purkamista perustellaan usein sillä, että korjaaminen tulisi ”kohtuuttoman” kalliiksi. Kuulostaa tutulta, eikö vain?

Kaurialan koulu on malliesimerkki 1960-luvun rakennuksen kohtalosta, vaikka se ei aikakauden merkittävimpiin saavutuksiin lukeudukaan.

Sen suunnittelukilpailu järjestettiin 1950-luvun puolella, ja sen voitti jo tuolloin maailmanmaineessa ollut arkkitehti Viljo Revell tai ainakin hänen toimistonsa. Koulun vanhin osa valmistui vuonna 1959.

Kuten usein käy, voittanutta suunnitelmaa ei toteutettu sellaisenaan. Rakennukseen lisättiin kerroksia ja myöhemmin sitä on laajennettu muutenkin. Moni 1960-luvun rakennus onkin onnistuttu pilaamaan myöhemmin tehdyillä ratkaisuilla.

Aaro Arton mielestä modernistiset rakennukset kannattaisi purkamisen sijaan joko korjata tai pyrkiä säilyttämään osana uutta. Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa.

Kaurialan koulun kohdalla suojelukiista taitaa kuitenkin olla auttamatta myöhässä. Linnan Tilapalveluiden mukaan loppukin Revellin perinnöstä tuhoutuisi rakennuksen vaatiman erittäin rajun saneerauksen takia.