Uutiset

Ruoho rehottaa, mutta selkään sattuu

Kun ikäihminen ei enää pysty huolehtimaan omakotitalon vaatimista askareista itse, mutta pärjää muuten omillaan, voi apuun kutsua omakotitalkkarin.

-Tavoitteena tässä järjestelmässä on, että vanhukset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, selittää Hämeenlinnan Omakotitaloyhdistyksen työnjohtaja Raili Saajos.

Palvelun saamisen edellytyksenä on paikallisen omakotiyhdistyksen jäsenyys.

-Olin kuullut huhuja talkkaripalvelusta. Löysin liiton sivuille Googlen kautta ja liityin jäseneksi, kertoo vuoden verran omakotitalkkarin palveluita käyttänyt Sinikka Harmia.

Tällä hetkellä omakotitalkkareita on ympäri suomea rapiat 200. Viimeisen vuosikymmenen aikana omakotiyhdistyksen leivissä heitä on toiminut kymmenkertainen määrä. Yhdistykset maksavat talkkareiden palkan valtion maksamasta palkkatuesta.

Kaikilla alueilla talkkaripalvelua ei tukien vähyyden takia ole mahdollista saada lainkaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa omakotitalkkareita on kaksi ja asiakkaita työnjohtaja Saajos arvelee alueella olevan toista sataa.

Arkista apua

Koska omakotitalkkarilla ei ole talonmiehen koulutusta, kuuluu hänen toimenkuvaansa vain sellaiset askareet, joissa erityistä ammattitaitoa ei tarvita.

-Ei omakotitalon isännänkään tarvitse olla timpuri pärjätäkseen, Saajos huomauttaa.

Omakotitalkkari ei kiipeä katolle tai tee sähkö- tai putkitöitä. Myös suuret remontit jätetään ammattiosaajan huoleksi. Sen sijaan omakotitalkkari voi käydä esimerkiksi siivoamassa, luomassa lunta, tekemässä pientä kiinteistön kunnostusta tai hoitaa juoksevia asioita. Pelit ja pensselit tarvittavia askareita varten asiakkaalla on oltava omasta takaa.

-Tarvitsin apua niihin töihin, joita aviomieheni teki eläessään. Olen astmaatikko, eli en jaksa kantaa vettä, enkä pysty leikkaamaan nurmikkoa. Omakotitalkkarini Juha Lehtelä korjaa myös polkuja, tuo saunapuita ja tekee klapeja, Harmia kertoo.

Omakotiyhdistys haluaa korostaa, ettei järjestelmän tarkoituksena ole astua kunnan kotipalvelun tai yksityisten yrittäjien varpaille, vaan pikemminkin täydentää palveluja.

Luotettavuus tärkeää

Talkkarit on löydetty tehtävään työvoimatoimiston kautta. He ovat pitkäaikaistyöttömiä joille projekti tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta.

-Apu on monesti hyvin pientä, vaikka pieni seurustelutuokio mattojen viemisen ja nurmikonleikkauksen ohella. Omakotitalkkari tekee osittain siis sosiaalista työtä, joka on todettu hyvin tarpeelliseksi. Meille on tärkeää, että listoilemme hyväksytyt talkkarit ovat hyväkäytöksisiä, ahkeria ja reippaita. Hämeenlinnan alueella meillä on ollut vain miehiä hommissa, mutta maanlaajuisesti omakotiyhdistysten listoilla on myös naisia, Saajos kertoo.

Toinen Hämeenlinnan kahdesta omakotitalkkarista, Juha Lehtelä, on toiminut ammatissaan nyt reilun vuoden. Hän kertoo viihtyvänsä työssään, jossa asiakkaat ovat keskenään hyvin erilaisia.

-Jotkut juttelevat paljonkin, toiset taas ovat enemmän omissa oloissaan. Itse tykkään siitä, kun saan tehdä hommia ulkona raittiissa ilmassa. Välillä saa niin hyvää palautetta, että ihan hävettää, omakotitalkkari Lehtelä hymähtää.

Talkkarin asiakaskunta on melko vakinainen. Saman ihmisen luona käydään kerran viikossa tai kahdessa. Palvelulle on selvästi tarvetta.

-Järjestelmä takaa minulle sen, että pystyn viettämään kesäni Hämeenlinnassa, joka on minulle rakkain paikka maailmassa. Niillä voimilla jaksan talven yli Helsingissä. Juha on sellainen, että siitä tulee hyvä mieli kun hän saapuu, eikä hänen lähteminenkään sureta, koska tiedän hänen palaavan taas, Harmia kiittelee. (HäSa)