Kolumnit Uutiset

Ruokaketjun tuloskunto ontuu

Niinkin arkisen asian kuin suomalaisen ruuan tuottaminen ei lyö enää leiville, se ei kannata. Näin on, vaikka sitä ei enää vuosiin ole tuotettu liikaa. Ylituotanto, mutta myös omavaraisuus ovat sulaneet alituotannoksi. Alamittaisen kauppataseen uhallakin meille tuodaan entistä enemmän peruselintarvikkeita, joita kyettäisiin itsekin tuottamaan.

Ehkä ongelma on siinä, että suomalaiset eivät syö riittävän paljon. Ravinto- ja kansanterveystieteilijöiden mukaan keskivertovirtanen ahtaa sisäänsä tarpeeseensa nähden puolitoistakertaisen kalorimäärän päivässä. Jos hän lisäisi kulutustaan, ehkä niukkuus nostaisi hintoja niin, että tuottajat ja elintarviketeollisuuskin menestyisivät.

Tuottajapiireissä on vuosikymmenet jauhettu, että vain markkinajohtajuus takaa kelpo tuottajahinnan. Nyt pellervolaisten osuudet niin maidossa kuin lihassakin lähestyvät monopolia. Ketju pellolta kauppaan on tukevasti ”oikeamielisten” hallussa.

Entä hinnat? Sikatilalliset hoippuvat konkurssin partaalla, siankasvatus ei koskaan ole ollut näin huonoa hommaa.

Maidontuottajien nenä on tällä hetkellä juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Siitä ei kuitenkaan ole pitkä aika, kun moni navetta pysyi asuttuna vain tyvekkään tukkimetsän turvin.

Hyvin ei mene ruokateollisuudellakaan. HK-Scan ilmoitti taas uusista yt-neuvotteluista, vaikka kinkku- ja muut jouluruokarahat ovat vasta hiljan kilahtaneet yhtiön kassaan. Lihatalossa on tällä hetkellä 2 400 ihmistä, joista kolmisensataa on liikaa.

Joulun alla Saarioinen ilmoitti poistavansa vahvuudestaan kolmisensataa ”äitiä”, piirakanleipojaa ja pizzanpaistajaa.

Osansa tehtaiden vaikeuksista selittää kotimaisen alkutuotannon, raaka-ainepohjan pettäminen. Valmisruokateollisuuden ongelmat juontuvat myös taantumasta. Kun rahaa on vähän, ruoka valmistetaan kotona.

Ansionsa valmisruuan menekin laskuun on myös television kokkiohjelmilla. Lähes jokaisella kanavalla on oma ruokaohjelmansa, joiden myötä avuttominkin puurokattilan pohjaan polttaja uskoo olevansa gourmet-kokki ellei peräti paistinkääntäjien Rôtisseurs Finlanden jäsen .

Jos kitisee ruokaketju, niin natisee myös sille tuotantopanoksia myyvä maatalouskauppakin. Muinaishankkijalainen Agrimarket-ketju on siirtymässä tanskalaisen DLA-groupin omistukseen, samaan taloon Yrittäjien Maatalous Oy:n kanssa.

Maatalouskaupan ainoaksi merkittäväksi kotimaiseksi jää keskolainen K-Maatalous.

Vain ruokaketjun viimeinen lenkki ennen kuluttajaa eli kauppa ei valita. Miksi valittaisi, koska sen osuus ruuan hinnasta tuotteesta riippuen on 25–60 prosenttia. Kauppa onkin ainoa toimiala, jolla nykyisin on varaa investoida uusiin tiloihin.

Voimiensa tunnossa oleva kauppa ei valita edes elintarvikkeille lätkäistyä 14 prosentin arvonlisäveroa, sillä se ei kuluttajan ruokahalua vähennä, enintään vähän harmittaa. Joka päivä on syötävä, maksoi mitä maksoi.

Päivän lehti

3.4.2020