fbpx
Uutiset

Ruotsi ei halua naapuriaan Nato-pulaan - katso videohaastattelu

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) arvioi, että Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Itämeren alueen turvallisuustasapainoa ja kohdistaisi painetta Suomeen.

– Jos menisimme Natoon ja luopuisimme liittoutumattomuudesta, muuttaisimme Ruotsin turvallisuuspoliittista doktriinia ja loisimme uuden asetelman meidän osaamme Eurooppaa. Samalla asettaisimme Suomelle painetta tehdä muutoksia. Ei ole etujemme mukaista luoda tilannetta, jossa muut maat joutuvat reagoimaan Ruotsin Nato-suhteen muuttumiseen, Hultqvist sanoo Lännen Medialle Tukholmassa.

SOSIALIDEMOKRAATTIEN johtama vähemmistöhallitus ei aio hakea Nato-jäsenyyttä vaalikauden aikana.

– Ja voll (kyllä vain), Hultqvist vastaa rennon itsevarmasti, kun häneltä penää, säilyykö linja vuoden 2018 vaaleihin asti.

Hultqvistin mukaan Ruotsi pitää alueellisen vakauden säilymistä rauhan parhaana takaajana Pohjolassa.

– Turvallisuuspolitiikkaa ei voi muuttaa päivittäin. Uskon, että elämme aikaa, jossa Ruotsia hyödyttää eniten alueellisen vakauden ylläpitäminen niin pitkälle kuin mahdollista. Strategiamme koostuu vakauden säilyttämisestä, oman sotilaallisen kykymme nostamisesta ja yhteistyöstä eri maiden kanssa, Hultqvist linjaa.

Ruotsi syventää puolustusyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa.

Toistaako historia itseään siten, että amerikkalaiset takaavat Ruotsin turvallisuuden, kuten kylmän sodan vuosikymmeninä, ja Suomi jää äänettömien takuiden ulkopuolelle Venäjän etupiiriin?

– Haluan katsoa eteenpäin ja sitä, mitä teemme ajassa, jota elämme. Olemme valmiita kehittämään yhteistyötämme USA:n kanssa, sanoneet sen julkisesti ja meillä on asiasta eduskunnan päätös. USA-yhteistyömme koskee harjoittelua, koulutusta, tutkimusta ja materiaaleja. Yhdysvaltalaiset toimittavat tekniikkaa Jas Gripen -hävittäjään, Hultqvist kuvailee.

ONKO USKOTTAVAA sanoa Ruotsin olevan sotilaallisesti liittoutumaton?

– Emme ole jäseniä liitossa, mutta liittoutumattomalla maalla voi olla kahden- ja monenkeskisiä sopimuksia, Hultqvist sanoo.

Ruotsilla on uusi kahdenvälinen sopimus Nato-maa Puolan kanssa, ja ruotsalaiset ovat solmimassa sopimusta Nato-naapurinsa Tanskan kanssa.

Hultqvistin turvallisuusajattelu rakentuu sen varaan, että tarvittaessa Ruotsin armeija pystyy yhteistoimintaan useiden Pohjois-Euroopan maiden armeijoiden kanssa. Silti on olemassa ainoastaan yksi armeija, jonka kanssa ruotsalaiset valmistautuvat taistelemaan yhdessä.

– Vain Suomen kanssa ulotamme yhteistyön rauhanolojen ulkopuolelle siten, että kriisitilanteessa meillä on edellytykset toimia yhdessä, jos niin päätämme. Valmistaudumme käyttämään toistemme lentotukikohtia ja satamia. Rakennamme yhteisiä joukkoja ja viestiyhteyksiä.

– Puolustushallinnoilla on henkilöstövaihtoa, ja tarkastelemme yhdessä rauhanajan ulkopuolelle meneviä skenaarioita.

Miten Ruotsi toimisi, jos Suomeen kohdistuisi hyökkäyksen uhka?

– Spekulatiivisiin kysymyksiin minulla ei ole tapana vastata. Sen näkisimme sitten. Nyt syvennämme puolustusyhteistyötä, Hultqvist laittaa kätensä yhteen. Heti perään hän avaa ne ja luettelee pitkän listan käytännön esimerkkejä.

– Bergan joukko-osastomme harjoittelee Uudenmaan prikaatin kanssa, Hultqvist muistuttaa, ettei kyse ole vain laivastosta ja ilmavoimista.

TOIMINNAN LAAJUUS ja kriisiskenaarioiden arvioiminen yhdessä puhuvat puolestaan. Sitä, onko Venäjä uhka Ruotsille tai Suomelle, Hultqvist ei halua arvioida.

– Yhdessä harjoittelu antaa jatkuvaa viestiä sotilaallisesta kyvystä, jota voidaan tarvittaessa käyttää, Hultqvist toteaa.

Onko kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsille ja Suomelle kohtalonkysymys?

– En usko kohtaloon, lähden realiteeteista. Elämme maailmassa, jossa meidän täytyy vahvistaa turvallisuuttamme. Ruotsi uskoo omaan korkeaan suorituskykyyn ja yhteistyön syventämiseen muiden maiden kanssa, ja kuten sanottua, pisimmälle olemme edenneet Suomen kanssa. Kaikki tämä on rakennettu sen takia, että elämme juuri sellaista aikaa kuin elämme, Hultqvist valaisee Ruotsin motiiveja.

Tukholma

Maltillisen kokoomuksen Karin Enström oli puolustusministerinä syksyllä 2013, jolloin Ruotsi ja Suomi päättivät yhteistyön tiivistämisestä. Lähentyminen alkoi ennen Ukrainan-kriisiä.

Huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä suomalaispoliitikot puhuivat Ruotsi-kortista ikään kuin se olisi vaihtoehto Natolle.

– En näe, että pohjoismainen yhteistyö voi korvata Nato-jäsenyyttä. Se voi täydentää sitä, mutta ei muodosta omaa ratkaisua turvallisuusongelmiimme. Vain Naton jäsenyys sisältää kollektiiviset turvallisuustakuut, ja olemme ottaneet suomalaisten kanssa askeleita lähemmäs Natoa, Karin Enström arvioi.

Hän toivoo naapurusten liittyvän ”käsi kädessä”.

– Turvallisuustakuut ovat tärkein syy. Toiseksi Nato on keskeinen organisaatio eurooppalaiselle turvallisuudelle, joten olemme riippuvaisia Natosta. On parempi istua pöydässä, jonka ääressä päätökset tehdään. Natoa voi hyvin verrata EU:hun. Kolmanneksi vain jäsenet saavat käyttöönsä kaiken Naton tuottaman tiedon.

Enströmin mielestä turvallisuuspoliittisen konsensuksen aika on Ruotsissa päättynyt, mutta Nato-jäsenyys edellyttäisi laajan enemmistön uutta yhteisymmärrystä maan linjasta.

Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman (folkpartiet) pitää epäuskottavana maansa hallituksen perusväittämää, jonka mukaan Ruotsi on liittoutumaton maa.

– Pääministeri Stefan Löfvenin täytyy ymmärtää, että Venäjän silmissä kuulumme jo Nato-leiriin. Valmistaudumme siihen, että pystymme tekemään Naton kanssa yhteistyötä myös kriisi- tai sotaoloissa. Amerikkalainen tiedustelukone lentää ilmatilassamme enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Liittoutumattomuudeltamme puuttuu uskottavuus, Widman arvioi.

Svenska Dagbladet julkaisi puolitoista viikkoa sitten tutkimuslaitos Sifon tekemän mielipidemittauksen. Tuloksen perusteella 41 prosenttia ruotsalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Vastustajia olisi 39 ja kannastaan epävarmoja 20 prosenttia ruotsalaisista.

Kahdeksasta eduskuntapuolueesta neljä on asettunut Natoon liittymisen kannalle.

Katso täältä Ruotsin puolustusministerin videohaastattelu

 

Asiasanat

Menot