Uutiset

Ruotsilta sotilaallista apua, jos Suomeen hyökätään

 

Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman (folkpartiet) arvioi, että sotatilanteessa Ruotsin valtio antaisi Suomelle aseapua.

– Meillä on solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa avunantoon, jos jotain vakavaa sattuisi jossain EU-maassa tai Pohjoismaissa. Se on tarpeeksi hyvä syy, että Ruotsi voisi auttaa myös virallista tietä, jos jotain niin vakavaa sattuisi, Widman painottaa.

Sisältäisikö virallinen apu myös aseellista apua?

– Kyllä. Ruotsin puolustusvoimat sai edellisen hallituksen aikana tehtäväkseen selvittää, millä tavoin apua voitaisiin antaa.

Lännen Median toteuttama laaja kysely vahvistaa, että Suomen sotilaallinen tukeminen kriisitilanteessa saa ruotsalaisilta poliitikoilta vankan kannatuksen.

Kyselyyn vastasi Ruotsin eri puolueista 52 kansanedustajaa ja 5 europarlamentaarikkoa. Vastaajista 70 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsin pitää antaa Suomelle voimakasta poliittista tukea ja tarvittaessa sotilaallista apua, jos Suomi on vaarassa joutua tai joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Oletuksena kysymyksessä oli, että maat eivät ole erikseen solmineet puolustusliittoa.

Lännen Median esittämiä kysymyksiä käsiteltiin viime torstaina Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa, jossa päätettiin, että suhteista Suomeen vastaava sosiaalidemokraattien Pyry Niemi ilmaisee yhteisesti valiokunnan linjan.

– Jos jokin muu maa tulee Suomen rajalle, niin luultavasti seisomme siellä suomalaisten kanssa. Ulkoasiainvaliokunnassa koetaan, että se on aito mahdollisuus, Niemi sanoo.

Widmanin mielestä Ruotsi ja Suomi eivät enää ole kriisitilanteissa toisiinsa nähden sotilaallisesti liittoutumattomia maita. Hän pitää jo nykyistä ja entisestään syventyvää sotilasyhteistyötä maita velvoittavana kaikissa aseellisissa konflikteissa.

– Suhtaudun puolustusliittoon myötämielisesti, mutta Suomelle ja Ruotsille yhteisen puolustusliiton pitäisi olla Nato.

– Nato-ajatuksen rinnalla tunnistan myös tarpeen maiden väliselle yhteistyölle, joka ei kata pelkästään rauhan aikoja tai sota-aikoja vaan myös suorat aseelliset konfliktit. Toisin sanoen emme voi puhua puolustusyhteistyöstä, jos sen edellytetään päättyvän aseellisen konfliktin sattuessa, Widman sanoo.

Pelkkää kahdenkeskistä liittoa Widman pitää Venäjän-uhkaa vastaan riittämättömänä.

– Suomi ja Ruotsi tai edes kaikki Pohjoismaat yhdessä eivät pysty vastaamaan vakaviin turvallisuushaasteisiin esimerkiksi Venäjän suunnalta. Totta kai se on vaihtoehto, mutta riittämätön.

 

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020