Uutiset

Ruotsissa monin verroin enemmän väkeä samassa tehtävässä – Metsäteollisuuden päätös luo painetta Suomessakin

Vuokko Piekkala valittiin valtakunnansovittelijaksi vuonna 2018. Hänen lisäkseen Suomessa on tällä hetkellä neljä sivutoimista sovittelijaa. Kuva: Joel Maisalmi
Vuokko Piekkala valittiin valtakunnansovittelijaksi vuonna 2018. Hänen lisäkseen Suomessa on tällä hetkellä neljä sivutoimista sovittelijaa. Kuva: Joel Maisalmi

Halu uudistaa sovittelujärjestelmää puskee taas esiin työntekijäjärjestöistä.

Työoikeuden emeritusprofessori Niklas Bruunin ajatuspaja Akava Worksille laatima selvitys Pohjoismaiden, Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmistä julkaistiin syyskuussa.

Selvityksen tavoitteena ei ollut ehdottaa uutta sovittelumallia Suomeen.

– Selvitystyön aikana kuitenkin vahvistui käsitys, että käytössämme oleva sovittelujärjestelmä kaipaisi uudistamista, Bruun sanoo.

Bruunin mielestä uudistustarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen ja sovittelijoiden määrän lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder huomauttaa, että Suomen sovittelujärjestelmän perusta on lähtöisin 1960-luvulta.

Hänen mielestään sovittelujärjestelmässäkin pitää toimia nykyajan vaatimusten mukaan. Myös sovitteluresurssien parantaminen olisi tärkeää.

Asia esillä jo kaksi vuotta sitten

Palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti jo syyskuussa 2018 Lännen Median haastattelussa kahden valtakunnansovittelijan mallia nykyisen yhden sovittelijan sijaan.

Sovittelujärjestelmän kehittämisestä on Elorannan mukaan yhä tarpeellista keskustella.

– Hyvä, että Akava Works sitä osaltaan jatkaa. Olemme SAK:ssa sillä kannalla, että työmarkkinoiden toimintaa tukevien rakenteiden vahvistamista on syytä pohtia, kun työmarkkinatoiminta pirstaloituu, hän sanoo.

Samoin puolueettomuuteen ja luottamukseen on Elorannan mukaan kiinnitettävä huomiota.

– Sovittelutoimen vahvistamisella vastattaisiin myös henkilöriskin hallintaan.

Suomessa on käytössä yhden päätoimisen ja neljän sivutoimisen sovittelijan malli.

Valtakunnansovittelijana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Vuokko Piekkala.

Ruotsissa työriitoja sovittelee erillinen viranomainen Medlingsinstitutet eli sovitteluinstituutti. Sen palveluksessa on päätoimisesti 11 henkilöä ja sivutoimisia sovittelijoita on lähes 40.

Metsäteollisuuden ”pommilla” voi olla seurauksia

Metsäteollisuus ilmoitti lokakuun alussa siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut paikallisiksi sen jälkeen, kun nykyiset sopimukset umpeutuvat.

Valtakunnansovittelija Piekkala myöntää, että metsäalan siirtyminen yrityskohtaisiin työehtoneuvotteluihin luo tarvetta pohtia nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja resursseja uudessa tilanteessa.

Hän ei kuitenkaan ota asiaan tarkempaa kantaa, koska metsäteollisuuden ilmoituksen seurauksia ei vielä ole nähtävissä.

SAK:n Eloranta painottaa, että metsäteollisuuden ratkaisun jälkeen nykyisen työehtosopimuksen päättyessä ollaan täysin uudessa tilanteessa, kun uutta valtakunnallista järjestöjen välistä sopimusta ei enää sovita.

– Ainakin solmittavien työehtosopimusten määrä kasvaa huomattavasti ja työrauhasta on sovittava useammassa neuvottelussa vastaavasti, Eloranta huomauttaa.

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic