Uutiset

Rusinoita pullasta

Esko Helle on järkyttävä ”historian opettaja” (HäSa 18.2.2006). Hän poimii asioita kuin rusinoita pullasta tukemaan vasemmistolaista maailmankuvaansa.

Helle luettelee tietysti kansalaissodan, vasemmistolaisten kohtelun, Lapuan liikkeen ja IKL:n. Hän ei puhu mitään jääkäriliikkeestä, Mannerheimista, punaisten aseelliseen kapinaan ryhtymisestä, Otto-Ville Kuusisen Venäjällä perustamasta Suomen kommunistisesta puolueesta ja koko 1920-luvun jatkuneesta kommunistien myyräntyöstä ja solutuksesta. Sen tarkoituksena oli saada Lenin -sedän vallankumous väen väkisin onnistumaan myös Suomessa.

Esko Helle ei mainitse Lapuan liikkeen ja IKL:n olleen vastavoima niille nilkeille, jotka yrittivät keinoja kaihtamatta tehdä Suomesta diktatuurisen yksipuoluemaan N:liiton malliin. Se on Suomen vasemmistolaisuuden ydin.

Helle väittää kirjoittaessaan Ranskan vallankumouksen julistuksen ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” olevan vasemmistolaisuuden ydintä. Todellisuudessa julistus on porvarillisuuden ydin. Sen sai aikaan Ranskassa kolmas sääty, jota johti valistusfilosofian hapattama porvaristo. Kolmannella säädyllä ei ollut siihen mennessä mitään oikeuksia. Sillä oli ainoastaan velvollisuus maksaa veroja.

Pohjois-Amerikan vapaussodan jälkeen syntyi USA:ssa ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen versio. Thomas Jefferson oli muotoilemassa ”vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa” Amerikan perustuslakiin. Ranskalainen markiisi Lafayette oli sen edestä sotimassa USA:ssa.

Jeffersonista tuli Amerikan lähettiläs Ranskaan vuonna 1785. Hän oli aluksi kuin puulla päähän lyöty siitä, mitä Ranskassa näki. ”Kuinka on mahdollista, että Ranskan 20 miljoonan kansasta 19 miljoonaa elää kurjemmissa oloissa kuin ainoakaan yhteiskunnan lapsipuoli Yhdysvalloissa, Eurooppa on helvetti”, huudahti Jefferson ensi töikseen.

Lafayette ja Jefferson saivat julistuksen Ranskan kansalaiskokoukseen 26.8.1789.

Poiketaan vielä vähäsen koko maailman vasemmistolaisuuden ytimeen. Saksalaiset Karl Marx ja Friedrich Engels rakensivat tarmokkaasti kyseistä ydintä 1800-luvulla. He totesivat kapitalismin kaatuvan ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Venäläinen koulutarkastajan poika, joka otti nimekseen Lenin, oli toista maata. Hänen mielestään kapitalismi ei kaadu itsestään, vaan se on kaadettava taistellen.

Lenin otti opinkappaleekseen ”proletariaatin diktatuurin”, joka tarkoitti käytännössä vapauden, veljeyden ja tasa-arvon vastakohtaa: diktatuuria, veljesvihaa ja eriarvoisuutta. Siinä on kiteytyneenä maailmanlaajuinen vasemmistolaisuuden ydin.

Ismo Heinisuo

Tampere

Päivän lehti

4.6.2020