Uutiset

Ruuan hinnan nousulle ei loppua näy

Palkat eivät ehdi kaikilla nousemaan yhtä nopeassa tahdissa kuin ruuan hinta. Ainakaan, jos ei satu olemaan kansanedustaja.

Ruuan hinnan nousu näkyy hyvin Tilastokeskuksen tilastoista, mutta kaikista tuotteista on vaikea tietää, miten hinnan eri osuudet jakautuvat eli kuka saa suurimmat voitot.

-Ruuan hinta on hankala asia. Elintarviketeollisuus ja kauppa eivät ole innokkaita kertomaan, miten eri portaitten osuus muodostuu, Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen toteaa.

Hän toteaa, että Suomessa vedotaan usein siihen, että maa on syrjässä ja kuljetuskustannukset kovat korkeat, mutta hänen mukaansa se ei ole ratkaiseva tekijä.

-Muutama vuosi sitten esimerkiksi lenkkareiden kuljetuskustannus Hong Kongista oli 15 senttiä.


Kauppa sen kuin rikastuu

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien ansiot nousivat keväällä 2,1 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

-Ansioiden lasku oli nopeinta, mitä on 2000-luvulla ollut.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professorin Jyrki Niemen mukaan ruuan hinta on kallistunut 2000-luvulla enemmän kuin inflaatio. Ruuan hinta on noussut yli 20 prosenttia.

-Toisaalta tilastojen mukaan keskipalkka on noussut yli 45 prosenttia. Palkan nousu ei tosin koske kaikkia tasapuolisesti, toisilla nousua on vain kymmenen, toisilla 60 prosenttia.

Niemen mukaan ruuan hinnan nousua on vaikea selittää kustannustekijöillä.

-Kyse on lähinnä kysynnästä ja tarjonnasta; jos tarjonta vetää, hinnat nousevat. Kaupan osuus on siis kasvanut.

Jos taas tarjontaa on ylenmäärin, hinnoilla on taipumus laskea. Esimerkiksi sianlihasta on Euroopassa ylitarjontaa, eikä siitä saatu hinta kata tällä hetkellä ketjussa syntyneitä kustannuksia.

-Nyt on alettu elää parempia taloudellisia aikoja ja kun kuluttaja tuntee taloutensa turvatuksi, ostetaan kalliimpia tuotteita, Niemi sanoo ja lisää, että ruuan hinta ei voi tästä enää halventua.


Kuilu ihmisten välillä kasvaa

Osa kansasta hyötyy hintojen noususta ja hyväpalkkaisten kulutuskäyttäytymisestä, mutta kuilu toiseen puoleen kansaa jatkaa kasvamistaan. Esimerkiksi lapsiperheiden ja työttömien on yhä vaikeampi valita tuotteita kaupan hyllyltä.

-Ihmisillä menee keskimäärin hyvin, mutta se ei välttämättä näy yksittäisissä kotitalouksissa.

Ruuan osuus kaikista kotitalouden menoista on Suomessa noin 13 prosenttia. Niemen mukaan Ranskassa se on samalla tasolla, Saksassa ja Tanskassa hieman alempi. Tilastojen mukaan ruoka on Tanskassa jopa kalliimpaa kuin Suomessa, mutta palkat ovat siellä isommat.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa ruoka on halpaa, ruuan osuus menoista on alle kymmenen prosenttia.

-Virossa ruoka on halpaa, mutta virolaisella ruokamenot ovat yli 20 prosenttia tuloista. Bulgariassa ruuan osuus kulutusmenoista on kolmanneksen verran. (HäSa)