fbpx
Uutiset

Ruuan hinta lähes päähänpinttymä

Hämeenlinna 16.3.2005

Sunnuntaisuomalaisen juttu euroajasta ja suomalaisen ruuan hinnasta on paljastava. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, ettei euroon siirtyminen ole nostanut kuluttajan ruokakorin hintaa. Kansa on eri mieltä. Suomen Gallupin tekemän selvityksen mukaan peräti 78 prosenttia suomalaisista uskoo euroajan nostaneen elintarvikkeiden hintoja.

Selitystä suomalaista vahvalle uskolle on paikallaan hakea euron uutuudesta. Yksinkertaisesti ilmaistuna euro on Suomessa, kuten monessa muussakin EU-maassa, edelleen tuore maksuväline. Markka vaihtui euroksi vuoden 2002 alussa.

On ymmärrettävää, että varsinkin ostoksensa ikänsä markoilla maksaneiden vanhusten on hankala tottua euroon. Kun tuotteen täsmällinen hinta jää enemmän tai vähemmän hämärän peittoon, ostajalle syntyy helposti kuva “vanhaa hyvää aikaa” kalliimmasta ruuasta.

Euroopan komission selvityksen mukaan suomalaiset myös ostavat enemmän euro- kuin markka-aikana. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Marita Nikkilä korostaa osuvasti, että ostosten kasvanut määräkin hämää kuluttajaa. Totta kai laskun loppuhinnan kasvu vahvistaa käsitystä euron myötä kallistuneista elintarvikkeista. Suomessa ostetaan myös aiempaa parempaa ja siksi kalliimpaa ruokaa.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, muutosta pelättiin, toisaalta suunta kohti länttä laskettiin mahdollisuudeksi. Suurta muutosta jäsenyys ei ole tuonut ja ehkä tästäkin syystä pettyneet suomalaiset kaivavat mielellään esiin EU-ajan huonoja puolia. Syystä tai toisesta ruuan hinnasta on keskusteltu poikkeuksellisen paljon. Kukaan ei sen sijaan halua muistaa, että esimerkiksi asunnonostajia hellivä poikkeuksellisen matala korkotasokin on osaksi euron ansiota.

Mikään järkisyy ei tue väitettä euron myötä kallistuneesta ruuasta. Kaupan kilpailu on kiistatta kiristynyt, mikä painaa kuluttajahintoja alas. Elintarvikkeiden hintoihin vaikuttavat nyt pääosin aivan samat tekijät kuin markan valtakaudellakin. Suomi on ollut kaiken aikaa markkinatalousmaa.

Ruuan hinta ilmeisesti kiinnostaa suomalaisia. Miksi, sillä kylmien tilastolukujen valossa ruuan ostamisen taakka on kaiken aikaa keventynyt? Vuonna 1981 ruoka vei palkansaajien ansioista yli 21 prosenttia, vuonna 2000 osuus oli ainoastaan 13,8 prosenttia.

Erilaiset hintavertailut ja laskelmat ovat aina pinnallisia. Näin jo yksin siksi, että hinnan rinnalla pitäisi välttämättä punnita myös ruuan laatua. Tässä mittauksessa vieläkin kalliiksi tuomittu ruoka pärjää missä hyvänsä maailmanlaajuisessa vertailulla aivan varmasti erinomaisen hyvin. Toiveajattelua on myös kuvitella, että ruoka voisi olla harvaan asutussa vähäväkisessä maassa yhtä halpaa kuin Euroopan tiheään asutuilla alueilla.

Kuluttajien sietäisi arvostaa nykyistä enemmän kotimaista ruokaa. Ruuan hintaa vakavampi ongelma Suomessa on ylensyönti, joka johtaa ylipainoon ja tätä kautta moniin vakaviin sairauksiin.

Mikään järkisyy ei tue väitettä euron myötä kallistuneesta ruuasta.

Menot