Uutiset

Ruuhkamaksun aika ei ole vielä

Keskustelu tieliikenteen ruuhkamaksuista sai jälleen vauhtia. Pohjatyön puheille antoi liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Mikael Nybergin johtajan työryhmän maksuista kokoama jatkoselvitys.

Työryhmä teki tutkimuksiaan ja liimasi tiedon palat yhteen. Jos maksut otetaan käyttöön pääkaupunkiseudulla, ruuhkat helpottuvat noin neljässä vuodessa, laski Nybergin ryhmä.

Aikataulu on aina tiukka, sillä maksujen perintä alkaisi jo vuonna 2016. Koska säädettäväksi tulee kenties useitakin eri lakeja, maksujen keräämisen aloitus siirtynee.

Ruuhkamaksun ideassa ei ole mitään uutta. Tulilinjalla on yksityisautoilu ja vielä erityisesti autot, joissa on kuljettaja ja ehkä yksi matkustaja.

”Sooloilijat” halutaan pois liikenteestä ruuhkia muodostamasta joukkoliikenteen käyttäjiksi. Toinenkin vaihtoehto autolla liikkuvalle sentään jätetään: kun liikut, maksat ruuhkamaksun.

Yksityisautoilun vähentämisellä on myös ilmastonsuojelua palveleva ulottuvuus.

Äärimmäinen mahdollisuus on se, että yksityisautoilu vähenee rajusti ja näin ruuhkamaksujen tuotto on olematonta. Todennäköisesti vain osa autolla liikkuvista siirtyy joukkoliikenteen käyttäjiksi, joten ruuhkamaksusta on odotettavissa merkittäviä tuottoja.

Kuinka paljon, se riippuu ratkaisevasti maksun suuruudesta. Maksua voi arvailla, päätös on poliittinen ja tästä syystä täysin auki.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) katsoo, että maksut tulisi kerätä paikalliseksi hyödyksi. Helsingin seudulla kerätyt rahat sijoitetaan teiden kunnossapitoon, rakentamiseen ja myös joukkoliikenteeseen.

Idea voi olla toteuttamiskelpoinen, mutta on turha odottaa, että kohteen määrittäminen juurikaan vaikuttaisi maksajiin. Ruuhkamaksu olisi ainakin alussa matkustamisen lisäkulu, taakka, suoranainen rangaistus.

Erilaiset valvontalaitteet ovat maksun keräämisessä ja kohdentamisessa maksun piiriin kuuluville ajoneuvoille avainasemassa. Tekniikka on kehittynyt, silti sekä perinnässä että valvonnassa on uhkaavia aukkoja.

Jos ruuhkamaksua peritään, systeemin pitää toimia moitteettomasti.

Ruuhkamaksu on tyypillinen massoihin kohdistuva ruoska. Mitä muuta se edes voisi olla? Tästä lähtökohdasta huolimatta on tärkeää arvioida, kuinka oikeudenmukaisesti maksu kohtelee maanteillä liikkuvia.

Yksityisautoilijat eivät suinkaan ole tasavertaisessa asemassa. Toinen autolla liikkuva voi mutkattomasti siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi, toisella autoilijalla tilanne voi olla aivan toinen.

Entä autoilijat, jotka joutuvat liikkumaan yksityisautolla esimerkiksi työkalujen takia? Tässä tapauksessa yksityisautoa ei valitse autoilija vaan hänen työnsä. Osa töihin matkaavista joutuu käyttämään omaa autoa työpäivän aikana.

Ruuhkamaksu on tulossa, koska, se on edelleen avoin kysymys.