Uutiset

Ruutukaava kunniaan keskustassa

Hämeenlinnan keskustaa katsellessa haluaisi näin joulun jälkeenkin esittää vielä yhden pienen lahjatoivomuksen: voisivatko kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit vielä joskus luoda tähänkin kylään lisää ihan perinteisiä kaupunkikortteleita?

Kaupungit on satojen vuosien ajan rakennettu umpikortteleista, joiden keskelle jää sisäpihoja. Näin on tehty, koska se on tehokkain tapa rakentaa kaupunkikeskustaa, jossa on tilaa sekä ihmisille että työpaikoille.

Sotien jälkeen hyvästä rakennustavasta kuitenkin luovuttiin ja Hämeenlinnankin keskustan historialliselta ruutukaava-alueelta saa etsimällä etsiä uudehkoja umpikortteleita.

Esimerkiksi Hallituskadun alkupäässä taloja on rakennettu kortteleihin vain yhteen suuntaan poikittain, jolloin katuja reunustavat pysäköintialueet ja joutomaat eivätkä pienten liikkeiden täyttämät kivijalat.

Ymmärrän heitä, jotka ahdistuvat jo umpikortteleiden ajatuksestakin. Vuosisadan alkupuolella Helsingin keskustassakin rakennettiin niin tiiviitä kortteleita, että keskelle jääneet pihat jäivät pimeiksi ja ahtaiksi.

Niin ei ole kuitenkaan pakko rakentaa. Umpikortteleitakin voi tehdä hyvällä maulla.

Parhaimmillaan talojen ympäröimät korttelipihat ovat kuin pieniä paratiiseja kiireisen kaupungin keskellä. Ne ovat paikkoja, joissa pienet lapset voivat leikkiä pelkäämättä liikennettä ja kaupungin meteli jää kauas talojen tuolle puolen.

Kerrostalojen rakentaminen kauas toisistaan toimii lähiöissä, mutta kaupunkien keskustoissa pitäisi rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti. Jossain välissä maankäytön suunnittelu on tässäkin kaupungissa kiepsahtanut päälaelleen.

Nykyään keskustan reuna-alueiden kallisarvoista tilaa tuhlataan rakentamalla lähiömäisen väljästi ja toisaalta ensi kesän asuntomessujen omakotitaloalue keskellä Rahkoilanmäen metsää on rakennettu niin tiiviiksi, että hyvä kun harteikas mies mahtuu talojen välistä kulkemaan.

Toinen kauhuesimerkki on Tiiriö, jossa omakotitalot nököttävät hädin tuskin talon kokoisilla minitonteilla.

Kun yksi rakennusliike päästetään rakentamaan isoja alueita ei kaupunkikortteleihin kerry enää eri aikakausia ja tyylejä edustavia taloja, jotka pitävät katumaisemat vaihtelevan ja miellyttävän näköisinä. Esimerkiksi Keinusaari on sijainniltaan luonteva jatke Hämeenlinnan keskustalle, mutta ei sinne nousevaa 2000-luvun elementtighettoa voi parhaalla tahdollakaan kutsua miellyttäväksi kaupunkimaisemaksi.

Toinen valitettava trendi on rakentaa keskustoihin puhtaita asuin- tai liiketaloja.

Paljon olisi pelastettavissa, jos keskustan taloihin pitäisi aina tehdä myös pieniä liiketiloja kivijalkaan. Nykyisellä rakennustavalla vain varmistetaan, että keskusta autioituu täysin työajan päätyttyä ja ihmisten poistuttua Tiiriön kauppojen kautta kotiin lähiöön.