Uutiset

Ryhmäremontoinnin on pakko yleistyä

Asunto-osakkeiden omistajien saamattomuus käy kalliiksi kaikille.

Mikäli yksityisomistuksessa olevat taloyhtiöt tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä keskenään, hyödyntäisi se niin asuntojen omistajia, remonttiyhtiöitä kuin isännöitsijöitäkin.

-On suurta tyhmyyttä, ettei ryhmäremontteja tehdä koko maassa kuin muutamia vuodessa, sanoo korjausrakentamisen kehitysjohtaja Lars Lindeman NCC Rakennus oy:stä.

Ryhmäremontointi olisi tehokas tapa saada säästöjä samalla alueella sijaitsevien, samanikäisten taloyhtiöiden remontteihin.

-Suomessa on valtavasti korjausiässä olevia lähiöitä, joissa voitaisiin hyödyntää ryhmäremontointia. Talot ovat tyypillisesti lähes sisarusrakennuksia keskenään, jolloin yhdellä korjaussuunnitelmalla voitaisiin remontoida useampi talo kerrallaan ja saavuttaa huomattavia etuja, Lindeman sanoo.

Useimmiten jarruna ryhmäremontoinnille on asunto-osakeyhtiöiden osaamattomuus tai haluttomuus yhteistyöhön. Osakeomisteiseen asumiseen on pesiytynyt tapa lykätä taloyhtiöissä tarpeellisia remontteja mahdollisimman pitkään.

-Suomalainen asunto-osakeyhtiömuoto ei kannusta yhteistyöhön.

Kolme pientä taloa houkuttelee yrittäjiä

Varsinkin pienten taloyhtiöiden on toisinaan vaikea saada varteen otettavia tarjouksia kalliisiin urakoihin, kuten putkiremonttiin, lämmitysjärjestelmän uusimiseen ja julkisivuremonttiin. Pyydettyihin urakkatarjouksiin ei aina vastata ja tarjoukset ovat kalliimpia asunto-osaketta kohden, kuin vastaava remontti olisi suuressa taloyhtiössä.

Lars Lindemanin mukaan kolmen, neljän rivitalon tai pienkerrostalon yhteinen remontti olisi jo suurempiakin rakennusalan yhtiöitä houkutteleva kohde.

Isännöitsijä Jukka Pohjola Hattulan isännöitsijätoimistosta on kannustanut isännöimiään taloyhtiöitä yhteistyöhön, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

-Asunto-osakeyhtiöissä on edelleen vallalla vanhanaikainen ajattelutapa, jonka mukaan jokainen hoitaa omat asiansa. Remonttien niputtamista on valitettavan vähän, Pohjola sanoo.

Laki ajaa yhtiöt yhteen

Lars Lindemanin mukaan rakennusala ei pysty vastaamaan kasvavaan korjausrakentamisen tarpeeseen, mikäli ryhmäremontointi ei yleisty.

-Suomen lähiöt ovat lähestymässä peruskorjausikää. Ala ei tule selviämään nykyisestä käytännöstä, jossa remontit tehdään jokaiseen taloon yksittäin.

Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki saattaa osaltaan ajaa taloyhtiöitä entistä aktiivisempaan yhteistyöhön.

Lain mukaan taloyhtiön hallituksella on velvollisuus laatia korjaustarveselvitys seuraaville viidelle vuodelle.

-Yhteistyö saattaa yleistyä, kun taloyhtiöt on pakotettu miettimään nenäänsä pidemmälle, Jukka Pohjola sanoo.

Pohjolan ja Lars Lindemanin mukaan tärkeä rooli yhteistyön lisäämisessä on isännöitsijöillä, joiden tehtävä on saattaa samassa tilanteessa olevat taloyhtiöt yhteisen suunnittelupöydän ääreen.

-Isännöitsijä seuraa aitiopaikalla useiden taloyhtiöiden toimintaa ja päätöksentekoa, ja tietää minkä taloyhtiöiden kannattaisi löytää toisensa, Pohjola sanoo.

Lindeman uskoo, että tulevaisuudessa ryhmäremontit tulevat yleistymään myös pientaloalueilla, missä rakennuskanta on hyvin saman ikäistä.

-Isommat kohteet ovat aina houkuttelevimpia rakennusalan yrityksille.

Pontta puheenjohtaja-klubista

Teknologiakeskus Innoparkin johdolla on tänä vuonna aloittanut Puheenjohtaja-klubi, jossa on mukana kymmenkunta hämeenlinnalaista taloyhtiötä.

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen kanssa yhteistyössä etenevän projektin painotus on taloyhtiöiden hallintokulttuurin ja sisäisen tiedottamisen parantamisessa.

-Toiminta on vasta alussa. Yhtiöt vaihtavat keskenään tietoa ja vinkkejä. Mukana on myös yhtiöitä, joiden tavoitteena on tavoitella yhteisiä säästöjä, projektipäällikkö Janne Haverinen Innoparkin asumisen osaamisklusterista kertoo.

Osassa taloyhtiöistä on tekeillä omat nettisivut, joiden toivotaan lisäävän osakkaiden aktiivisuutta.

Haverisen mukaan projektin edetessä on mahdollisuus saavuttaa konkreettisia säästöjä esimerkiksi kilpailuttamalla kiinteistöjen kunnossapitoa ja jätehuoltoa yhdessä.

Sitä ennen osakkaiden pitää kuitenkin aktivoitua.

-Yleensä suurimmat haasteet taloyhtiöissä ovat tiedottamisessa ja osakkaiden osallistumisessa. Taloyhtiöissä on paljon osaamista, joka jää hyödyntämättä, Haverinen sanoo. (HäSa)