Uutiset

Ryyyys! Äänekäs hörppy päästää aromit nenään

Paula-tyttö Emmi Salonen kävi Hämeenlinnassa kertomassa, miten kahvi keitetään oikein.

Kling kling kling. Kun parikymmentä naista sekoittaa kahvia kupissa, syntyy metka ääni. Marttojen tiloissa Hämeenlinnan Rauhankadulla vietetään kahvikutsuja.

Tilaisuutta emännöi kahvinpaahtimo Pauligin Paula-tyttö, joka on paikalla siksi, että ihmiset oppisivat juomaan – ja ennen kaikkea keittämään – kahvia oikein.

Kokeillaanpa. Mikä on kahviveden oikea lämpötila? Kuinka paljon puruja suodattimeen lusikoidaan? Mitä tehdään ensin, kun pannullinen on tippunut?

Aivan. Tämän vuoksi Pauligin Paula-tyttö opettaa tällä haavaa kahvin saloja kädestä pitäen muun muassa suomalaisille Martta-piiriliitoille.

Nykyinen Paula on turkulainen Emmi Salonen, jonka kolmen vuoden Paula-pesti on nyt puolivälissä. Hämeenlinnassa Marttojen tiloissa Rauhankadulla parikymmentä naista istuu mokkakuppien ääressä kuulemassa, mitä sanottavaa Salosella on.

Paula-tyttö hyörii Marttojen tiloissa työasussaan, Sääksmäen kansallispuvussa, ja kaataa kahvia vanhanaikaisesta kahvipannusta.

– Kahvin makuun vaikuttavat niin alkuperämaa, lajike, sademäärä kuin puun ikäkin. Jos joku sanoo, että viinit ovat kiinnostavia, niin kahvi vasta onkin, Salonen innostuu.

Kahvi pyörii suussa kuin viini

Emmi Salosesta on Paula-pestinsä aikana tullut täysin kahvin viemää. Kun hän aloitti, hän tiesi kahvista sen, että sitä juodaan tenttien alla paljon. Nykyään hän oikein riehaantuu, kun pääsee kertomaan kahvilaatujen eroista ja kuvailemaan makuja ja juomanvalmistuksen hienouksia.

Esimerkiksi ”alkuperämaakahvit” ovat suomalaisittain vielä verraten uusi ilmiö. Salonen on kaatanut maistatuskuppeihin kahvia Guatemalasta, Kolumbiasta, Etiopiasta, Keniasta. Yleisö pääsee kohta maistamaan niitä oikeaoppisella lusikallinen ja sylky -menetelmällä.

Salonen näyttää mallia. Hän ottaa lusikallisen kahvia ja kaataa sen toiseen lusikkaan – kahvipaahtimolla tämä ehkäisee flunssa-aallon leviämisen – ja sitten hörppää suullisen.

Tai pikemminkin ryystää.

– Suulliseen pitää saada ilmaa mukaan. Sitten kahvia pyöritellään suussa, yritetään saada sen aromit ylös nenään ja otsaan saakka. Ei tarvitsekaan näyttää fiksulta, hän virnistää sylkiessään ”hedelmäisen ja vähän kukkaisen” etiopialaistilkan pahvikuppiin.

– Eikä ole vaarallista, vaikka vatsaankin vähän menisi, hän kannustaa hämeenlinnalaista Salme Arkonahoa, joka ensimmäisenä uskaltautuu testaamaan.

– Hyvin ryystetty! Salonen kehuu.

Juhla-Mokalla Presidenttiä kyydissä

Iltapäiväkaffille saapuneet rentoutuvat kuppiensa äärellä. Kovin heitä, kuten hausjärveläistä Eila Toivosta, naurattaakin, kun sanavalmis Emmi Salonen jutustelee kahvista ja kertoilee Paula-arjestaan.

Hän muun muassa ajaa ympäri maata Juhla-Mokalla.

– Se on punainen ja kulmikas, joten ystäväni antoivat sille nimen. Usein on Juhla-Mokkaa kyydissä, mutta nyt taitaa edelleen olla Presidenttiä. Liekö vaalien jäljiltä, Salonen nauraa.

Hän kiertää Suomea täysipäiväisenä Paulana vielä puolitoista vuotta. Sen jälkeen hän aavistelee vaihtavansa uskonto- ja kasvatustieteen opintonsa ehkä elintarvike-ekonomiaan. Kahvi on mennyt hänellä veriin. Ja koulutus on tärkeää.

– Suomalaiset ovat kovaa kahvinjuojakansaa. On sääli, jos hyvästä raaka-aineesta tulee kitkerä juoma. Kahvia kuitenkin juodaan kaikissa tärkeissä elämänvaiheissa.

Paula-tyttö itse kippaa päivässä viidestä kymmeneen kupillista.

– Minusta on kuitenkin tullut hirveän ronkeli. Kahvinjuontini kasvaa niissä paikoissa, joissa on hyvää kahvia. Oman kahvini keitän nykyään vain pressopannulla. (HäSa)

Ei sumppia, vaan mokkaa

– Raaka-aineena kirkas, kylmä vesi ja viileässä ja hämärässä säilytetty kahvi.

– Kahviveden lämpötilan pitäisi olla 92-96 astetta. Monet keittimet eivät kuumenna vettä riittävästi. Keittimen tehon oltava vähintään 1 250 wattia.

– Kahvia mitataan yksi 7 gramman mitallinen per 1,25 desilitran kuppi. Kahvinkeitin ei kaipaa vanhaa muistisääntöä ”ja yksi pannulle”. Pannukahviin sääntö yhä pätee.

– Oikeankokoiseen suodatinpussiin annosteltu kahvi tasoitetaan mittalusikalla. Ravistaa ei saa, jottei kahvipöly kulkeudu pohjalle ja kitkeröitä juomaa.

– Kun kahvi on valmista, se sekoitetaan pannussa ruokalusikalla, sillä kahvi tippuu kerroksittain. Vahvin kahvi on pohjalla ja laihin pinnalla.

– Erityisesti suodatin pitäisi puhdistaa säännöllisesti. Parhaiten töhnät lähtevät ruokasoodalla.

Paula-tyttö

– Suomen ”vanhin” PR-henkilö. Pauloja on valittu vuodesta 1950.

– Toimikausi 3 vuotta.

– Valitaan muun muassa psykologisten testien ja haastattelujen perusteella.

– Työnä kiertää mm. kahviloissa, kaupoissa ja erilaisia tapahtumissa kertomassa kahvista.

– Paula-tytön juuret ovat syvällä. Ensimmäinen piirretty Paulaa muistuttava neito esiintyi Pauligin 10 kilon kahvipurkin kyljessä jo vuonna 1904.

– Erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla Paula oli suosittu julkkis.

– Emmi Salonen on järjestyksessä 15. Paula-tyttö.

– Nyky-Paulan kasvoja ei ikuisteta kahvipurkkeihin. Emmi Salonen pitäisi kiusallisena sitä, että ”tököttäisi jonkun kahvihyllyllä”.

Päivän lehti

2.6.2020