Uutiset

Saako pikkuveli valvoa?

Kaupungin päätös poistaa internetsivuiltaan vuotta vanhemmat pöytäkirjat on herättänyt keskustelua niin julkisuudessa kuin toriparlamenteissakin. Kaupunki on perustellut päätöstään Kuntaliiton suosituksella, jossa puolestaan vedotaan henkilötietolakiin.

Käytännössä yli vuoden vanhat pöytäkirjat on siis poistettu netistä sen vuoksi, että niistä osa sisältää yksityishenkilöiden nimiä.

-EY-tuomioistuin on ottanut kantaa, että nimien laittaminen kaikille avoimesti nettiin on henkilötietojen luovuttamista. Se on henkilötietojen automaattista käsittelyä, joka kuuluu henkilötietolain soveltamisalaan, kertoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Hän ei pidä Hämeenlinnan uutta käytäntöä mitenkään poikkeuksellisena. Suomessa on kuntia, joissa nettijulkaisuaika on huomattavasti lyhyempi.

-Jossakin kunnassa on tietääkseni sellainen käytäntö, että pöytäkirjat ovat netissä kahden istunnon välisen ajan. Pöytäkirjoja voi pitää netissä niin kauan kuin tiedottamisen tarve sitä edellyttää. Palveleeko yli vuoden vanha pöytäkirja enää akuutin tiedottamisen tarvetta? Aarnio pohtii.

Toisaalta on myös kuntia, jotka säilyttävät pöytäkirjoja netissä pysyvästi. Esimerkiksi Helsinki on ottanut käyttöönsä automatiikan, joka poistaa henkilötiedot nettiarkiston pöytäkirjoista.


Pöytäkirjat pitää toimittaa

Julkisuuslain mukaan viranomaisen pitää tuottaa toiminnastaan tietoa yleistä tietoverkkoa hyväksi käyttäen. Aarnion mukaan henkilötietolaki ei estä pöytäkirjojen julkaisua tietoverkossa. Ne tulee kuitenkin toimittaa ennen julkaisua.

-Kunnat tekivät alussa töppäyksiä heittämällä pöytäkirjat nettiin sellaisenaan – yliviivaamatta tai poistamatta salassapidettäviä tietoja. Henkilökohtaiset olosuhteet on määritelty yhtenä salassapitoperusteena.

Henkilötietolaki ei estä kuitenkaan esimerkiksi yksityishenkilöiden nimien mainitsemista julkisissa asiakirjoissa, olivatpa ne verkossa tai manuaalisessa arkistossa. Aarnion mukaan nimien julkaisu pöytäkirjoissa akuutin tiedottamisen aikana on ”kansalaisdemokratian ja korruption vastaisuuden kannalta varmasti ihan perusteltua”.

-Julkisuuden idea on tulkintani mukaan se, että kuntalaiset ja muut kiinnostuneet pääsevät valvomaan viranomaisen toimintaa. Julkisuuslaki tarkoittaa sitä, että pikkuveli voi valvoa isoveljen toimintaa ja henkilötietolaki sitä, ettei isoveli valvo liikaa pikkuveljen toimintaa, Aarnio avaa eri lakien sisältöä.

Hän muistuttaa, että netissä julkaisuajan jälkeenkin kunnan on joka tapauksessa luovutettava pöytäkirjat niistä kiinnostuneille.


Entäpä journalistit?

Pöytäkirjojen poistaminen netistä voi haitata tiedotusvälineiden toimintaa, kun netin arkistohausta ei voikaan enää helposti tarkistaa yli vuoden takaisia päätöksiä. Sähköisiä arkistoja ja sähköistä asiointia itsekin suosiva Aarnio ymmärtää näkökulman.

-Meidän toimiston toivomus on -ja mikä mielestäni on julkisuuslain hengen mukaista – että tällainen asiakasrajapinta saataisiin tottakai sähköisesti nettiin. Henkilötietolakihan ei rajoita journalistisia käyttötarkoituksia, Aarnio toteaa.

Hän kertoo, että joskus julkishallinnossa on puhuttu sellaisestakin mahdollisuudesta, että tiedotusvälineet saisivat jonkinlaisen suorakäyttöyhteyden eri viranomaisten järjestelmiin. Ongelmaksi on koettu kuitenkin muun muassa se, kuinka journalistinen käyttötarkoitus rajattaisiin.

-Tiedotusvälineillä on oma roolinsa, mutta suoramarkkinoijille henkilötietoja ei saa viranomainen luovuttaa ilman henkilön suostumusta. Eli ne pitäisi jollain tavalla taklata siitä pois, Aarnio kertoo. (HäSa)