Kolumnit Uutiset

Sääntöviidakossa on mahdoton suunnistaa

Purkumin syönti kielletty. Asiaton oleskelu kielletty. Tupakointi kielletty. Juokseminen kielletty. Rullalautailu kielletty.

Muumijaksossa ”Vaarallinen juhannus” Muumilaakson väki polttaa juhannuskokossa kieltotaulut, jotka ovat täynnä turhia sääntöjä. Toivoisin, että sama tehtäisiin joukolla myös Suomessa.

Säännöt ja lait on tehty siksi, että yhteiskunta toimisi ja rauha säilyisi. Olen erimieltä. Kaikki säännöt eivät helpota elämää, eivät yhteiskuntaa, eivätkä yhtään ketään.

Meille sääntöjä latelevat Euroopan unioni direktiivein ja hallitus laein. Päälle tulevat vielä yhteisöt, yritykset, vanhemmat, uskonnot ja lukemattomat joukot muita epävirallisia toimijoita, jotka latelevat meille jatkuvasti uusia sääntöjä.

Kesäkuun alussa nousi oikea sääntökohu, kun Madventuresin Riku Rantala kirjoitti säännöistä ja suomalaisista kolumnin. Hän sanoi, että suomalaiset noudattavat sääntöjä pilkun tarkasti ja lait ovat meille elämän ohjenuora. Tämän innoittaman Helsingin sanomat kirjoitti jutun, jossa ilmiannettiin turhia sääntöjä. Yhdessä alakoulussa oli muun muassa kielletty tulemasta pyörällä kouluun.

Säännöt ottavat päähän, joten jätämme salakavalasti noudattamatta niitä. Tietenkin niin, ettei kukaan näe. En usko, että monet rikkovat sääntöjä kiusallaan, vaan siksi, että niitä on yksinkertaisesti liikaa ja ne ovat turhia.

On vaikea hahmottaa, mitkä säännöt ovat oikeasti tärkeitä, ja mitkä vain yhteiskunnan tai muun byrokraatin kontrollointiyrityksiä ja maalaisjärjen puutetta.

Kun olin siivoojana, minulla olisi pitänyt olla jalassani turvakengät, kun pesin lattioita. En laittanut niitä kuumana kesäpäivänä jalkaani, koska käyn säännöllisesti myös suihkussa ilman kenkiä. Maalaisjärkeni sanoi, etten tarvitse niitä.

Alakoulussa emme saaneet käyttää kumia kuvaamataidon tunnilla, ja vahakynien lappeella värittäminen oli kielletty. Nyt teen kaikkea niitä, koska noissa säännöissä ei silloinkaan ollut järkeä.

Turhat säännöt altistavat sille, että tärkeitä sääntöjä jätetään noudattamatta.

Jos turhia sääntöjä karsittaisiin, olisi aikaa keskittyä tärkeämpiin sääntöihin. Esimerkiksi siihen, että autossa muistaisi aina käyttää turvavyötä.

Monet säännöt ja lait ovat tärkeitä turvallisuuden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta, mutta nyt sääntöjä on jo niin paljon, että niitä kaikkia on mahdoton noudattaa. Nyt sääntöviidakossa on mahdoton valita tärkeimmät eli elämää hyödyttävät, ei niitä haittaavat säännöt.

Ostin juuri älypuhelimen. Kaipaisin siihen sovellusta, joka kompassin lailla kertoisi, mihin suuntaan sääntöviidakossa pitäisi suunnistaa. Valitettavasti älypuhelimen äly ei yllä filosofisiin kysymyksiin eli mikä on oikein ja mikä väärin.