Uutiset

Sääpalveluiden kysyntä kasvaa

Ilmatieteen laitos tekee hyvää tulosta. Henkilöstömäärä kasvaa ja sääpalveluille on kysyntää. Myös tutkimuksen ja konsultoinnin kysyntä on kasvussa.

Budjettirahoitus valtiolta on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta lähes samana, mutta silti henkilöstömäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli sadalla.

Vuonna 2002 laitoksella työskenteli 549 ihmistä. Nyt työntekijöitä on 670. Valtio rahoittaa tällä hetkellä 411 henkilön palkat. Loput laitos rahoittaa tulorahoituksella.

– 2000-luvun alusta lähtien toiminnan volyymi ja henkilökunnankin määrä ovat kasvaneet. Suuri osa kasvusta johtuu siitä, että olemme onnistuneet ulkopuolisen rahoituksen määrän kasvattamisessa, kertoo Ilmatieteen laitoksen hallintojohtaja Marko Viljanen.

Tutkimuksella tulosta

Laitoksen tämän vuoden budjetti on kokonaisuudessaan 70 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetti on hieman suurempi, 73 miljoonaa. Summaa kasvattaa uuden supertietokoneen hankinta sekä ensi vuodeksi suunniteltu tiedon vapauttaminen yleiseen käyttöön. Valtionosuus summista on noin 60-65 prosenttia.

Laitos kasvattaa toimintaansa tutkimushankkeilla ja sääpalveluiden myynnillä. Erityisesti kansainväliset tutkimushankkeet ovat tuoneet ilmatieteen laitokselle lisää rahaa.

– EU-rahoituksen määrä on kasvanut paljon. Muita suuria rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes, eurooppalaiset avaruus- ja satelliittijärjestöt sekä eri ministeriöt.

Tutkimushankkeiden kirjo on valtava. Erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien hankkeiden rahoitus on lisääntynyt. Ilmatieteen laitos tarjoaa asiantuntijapalveluita, esimerkiksi ilmanlaatuhankkeita, ja tekee paljon konsultointia ulkomaille.

Sääpalveluita kuluttajille ja viranomaisille

Sääpalvelut jakautuvat viranomais-, yritys- ja kuluttajapalveluihin. Kysyntä on kasvanut tekniikan kehittymisen myötä. Laitos teki ensimmäisenä maailmassa tekstiviestipalvelun 90-luvun puolivälissä.

Tavalliset kuluttajat ovat löytäneet tiensä sääpalveluiden pariin.

– Ihmiset kokevat, että säätiedoista on hyötyä. Kännyköiden ja älylaitteiden määrä on kasvanut. Käyttötottumukset ovat muuttuneet ja ihmiset ovat oppineet käyttämään palveluita.

Sääpalveluiden suurin asiakasryhmä on liikenne, erityisesti lentoliikenne. Säätiedot hyödyttävät myös esimerkiksi teollisuutta.

– Sääpalveluiden ajallinen ja paikallinen tarkkuus on kasvanut, joten myös niiden käyttökelpoisuus on parantunut.

Säätiedot teiden kunnossapidolle ja merenkulkuun sekä varoitukset ja ympärivuorokautinen tuvallisuusvalvonta kuuluvat laitoksen perustoimintaan.

– Jos tapahtuu vaarallisten aineiden leviäminen ilmakehään, ydinonnettomuus tai tuhkapilven leviäminen, sen valvonta on meidän perustehtäväämme.

Arktinen potentiaali

Palveluita tarjotaan kysynnän mukaan. Yhteiskunnan sääherkkyys on kasvanut.

– Tulevista myrskyistä varoittaminen jatkuu ja lisääntyykin. Meidän palvelumme ovat keskeisiä sähköyhtiöille.

Arktiset alueet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Laitos tutkii, millaisia mahdollisuuksia tai uhkia liittyy siihen, jos jääolosuhteet napa-alueella muuttuvat ja pohjoiset merireitit Kaukoitään aukeavat.

– Liikenteessä on suuri potentiaali. Öljy- ja kaasuteollisuus tarvitsevat sääpalveluita, Viljanen visioi.(HäSa)

Päivän lehti

21.1.2020