fbpx
Uutiset

Saarikolta kirpeä heitto perussuomalaisille väitetystä aivopesusta – En voi sietää ajatusta siitä, että opettajien ylle heitetään varjo ammattitaidon puutteesta.

Keskusta haluaa nopeuttaa investointien lupakäsittelyä. Jokainen hanke hotellista sellutehtaasta on tärkeä.
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tulistui perussuomalaisten koulukampanjasta. Kuva: Arttu Laitala
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tulistui perussuomalaisten koulukampanjasta. Kuva: Arttu Laitala

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko otti esille puolueen näkemyksistä levitettyjä valheita torstaina alkaneessa eduskuntaryhmän talvikokouksessa.

– Vaikka tekisi mieli jättää valheet omaan arvoonsa, ne on syytä oikoa.

Hän viittasi kuumaan polttoaineverojen korotuskeskusteluun. Hänen mukaansa keskusta puoltaa liikenteen päästöjen vähentämistä, mutta ei polttoaineveron lisäkorotuksia.

Kotihoidontuki tapetilla

Hän otti esille myös taas kerran keskiöön nousseen kotihoidontuen tarpeellisuuden.

– Keskusta sanoo kyllä perheiden valinnanvapaudelle, mutta ei kotihoidontuen leikkauksille.

Hänen mielestään tuen puolustaminen on esimerkki siitä, että puolue luottaa perheisiin.

– Liki yhdeksän kymmenestä perheestä hyödyntää kotihoidontukea. Äidit ja isät haluavat vaihtoehtoja oman arjen rakentamiseen.

Tulistui kampanjasta

Saarikolta lensi myös nuoli perussuomalaisten leiriin.

– En voi sietää ajatusta siitä, että miltei sadantuhannen suomalaisen opettajan ylle heitetään varjo heidän ammattitaitonsa puutteesta. Tässä maassa on fiksuja lapsia ja nuoria, ja heillä on maailman parhaat opettajat. Silti perussuomalaiset vihjailevat heidän aivopesevän lapsia. Nuo väitteet ovat vastuuttomia, eivätkä ne johda mihinkään.

Jupakka sai alkunsa viime viikon uutisesta, jonka mukaan perussuomalaisten nuorisojärjestön ja kansan­edustaja Jani Mäkelän (ps) kerrottiin pyytäneen kansalaisilta raportointia opetuksen puolueellisuudesta kouluissa.

Opettajien ammattijärjestö OAJ tuomitsi kampanjan tuoreeltaan. Myös keskustan eduskuntaryhmässä kampanja on herättänyt ihmetystä. Ryhmässä on useita opettaja- ja rehtoritaustaisia edustajia.

Äänistä taistellaan

Keskusta ja perussuomalaiset ovat olleet tukkanuottasilla jo pitkään. Molemmat taistelevat maaseudun äänistä kevään kuntavaaleissa.

Gallupeissa keskustan kannatus laahaa edelleen, mutta esimerkiksi viimeisessä Helsingin Sanomien mittauksessa perussuomalaiset nousivat ykköseksi.

Saarikko myönsi, että gallup on tasaisen harmaata viivaa.

– Moni väittää meidän tyytyvän aputytön hommaan. Joku väittää meidän rakastuneen vain valtaan. Monen mielestä olemme tehneet virheitä. Sopassamme on sattumia, mutta mitä me tarjoilemme pääruuaksi, kysytään oikeutetusti.

Saarikko totesi, että puolue selittää nyt enemmän kuin ehdottaa.

– Selittelemme enemmän kuin perustelemme. Tämän muutamme, hän lupasi.

Metsäomistus omissa käsissä

Saarikko otti esille omistajuuden ja erityisesti metsänomistajat.

– Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Heidän omistajuuttaan arvostetaan julkisessa keskustelussa liian vähän.

Hän kysyi, onko ilmapiiri nykyään sellainen, että metsän omistamisesta tehdään taakka. Mihin tällainen ilmapiiri johtaisi, hän jatkoi.

– Todennäköisesti suomalainen metsänomistajuus ajautuisi ulkomaisiin käsiin. Voisivatko suomalaiset metsät ja maamme luonto sen jälkeen paremmin, eivät varmasti.

Hänen mukaansa metsät eivät ole ongelma. Ne ovat ratkaisu moniin isoihin kysymyksiin. Puulla voidaan korvata muovia, puurakentamisella voidaan korvata betonia. Hakkeella voidaan korvata kivihiiltä.

– Vastakkainasettelu ei palvele suomalaisia, luontoa tai ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vastakkainasettelu palvelee vain lyhytaikaisia poliittisia päämääriä, hän muotoili.

Luvat nopeammin

Keskusta haluaa nopeuttaa investointihankkeiden lupakäsittelyn, oli sitten kyse tuulivoimaloista, navetoista, akkutehtaista tai biojalostamoista.

– Jokainen luvan tarvitseva investointihanke, hotellista sellutehtaaseen, on yhtä tärkeä. Investointihankkeet pitää saada pois luparuuhkasta ja kuokan pitää kopsahtaa maahan nykyistä nopeammin. Eri arvioiden mukaan jopa miljardien investoinnit voisivat lähteä liikkeelle aikaisemmin.

Saarikon mukaan tämä onnistuu, kun lupaprosessien kestolle asetetaan enimmäismääräaika viranomaisten käsittelyssä.

– Sitovan, esimerkiksi yhden vuoden kokonaiskäsittelyajan sisällyttäminen lainsäädäntöömme ei ole yksinkertaista, vaan vaatii perusteellisen valmistelun.

Tavoite on, että lukuisat erilliset investointihankkeen luvat korvattaisiin yhdellä luvalla.

Menot