Uutiset

Säästöt koskevat myös poliisia

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) löi tylyt kortit pöytään Hämeen Sanomissa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus karsii valtion menoja ja säästöt koskevat myös poliisia, linjaa poliisiasioista vastaava ministeri.

Räsänen sanoo ääneen tosiasian, jota ei pääse pakoon. Kuinka paljon säästöt ravistelevat, se riippuu yksin hallituksesta. Sekä pääministeri Katainen että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ovat tehneet selväksi, että odotettavissa on kovia päätöksiä.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan poliisin menoja on leikattava 10 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on kaikkea muuta kuin helppo maassa, jossa poliisin työt ovat kaiken aikaa lisääntymässä.

Kaiken lisäksi hallitusohjelma on vanhentunut. Ei olisi lainkaan ihme, vaikka poliisihallinnon säästövelvoite kasvaisi jopa huomattavasti maaliskuussa valtion ensi vuoden budjettia koskevassa kehysriihessä.

Ministeri Räsänen ja poliisihallinto ovat kasvotusten kovin tutun ongelman kanssa. Kun syvältä kouraisevia uudistuksia ei ole tarvinnut tehdä talouden hyvinä aikoina, joutuu poliisihallinto nyt tekemään remonttia ja hakemaan säästöjä samaan aikaan.

Malli on tietysti onneton. Suuri luuta olisi pitänyt ottaa käyttöön myös poliisihallinnossa jo vuosia sitten.

Räsäsen painetta lisää Helsingin Sanomien selvitys poliisin arjesta. Parisataa poliisia kertoi kyselyssä käsityksiään siitä, miten jo nykyiset säästöt vaikuttavat heidän työhönsä. Osa vastaajista katsoo poliisin toiminnan olevan jo kriittisessä tilassa.

Kyselytutkimuksiin ei voi sokeasti luottaa, tämä on hyvin tunnettu tosiasia. Mielipidekartoituksesta ei tällä verukkeella voi kuitenkaan vaieta. Suomalainen poliisi on aidosti huolissaan työstään sekä lain kunnioitukseen perustuvat yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Räsäsellä on halua uudistaa. Hän on valmis sulkemaan poliisilaitoksia ja vastaavasti lisäämään partiointia. Räsänen on myös kysynyt, onko poliisin asia kuljettaa juopuneita ja valvoa heidän selviämistään putkassa.

Tämänkin asian voisi vihdoin perin juurin tutkia, vaikka voi olettaa, että työn siirtäminen poliisilta pois toisiin käsiin ei ainakaan merkittäviin säästöihin johtaisi.

Aivan keskeistä on koko maan poliisihallinnon tilan tutkiminen, minkä jälkeen on pohjaa päivittää organisaatio. Räsänen myöntää, että hallinnossa on liikaa päälliköitä.

Suomeksi sanottuna voimavaroja tulisi siirtää hallinnoinnista poliisin kenttätyöhön. Tätä vaihtoehtoa tukee myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero – ainakin periaatteessa.

Ministeri Räsäsellä on vaikea tehtävä: kuka uudistaa poliisihallinnon? Sietää muistaa, että byrokratia ei yleensä pura byrokratiaa eivätkä päälliköt luovu tuoleistaan vapaaehtoisesti.

Poliisihallinnon tuskaa lisää vielä tieto siitä, että esimerkiksi talousrikosten tutkintaan pitäisi saada nopeasti lisää kallispalkkaista työvoimaa. Ongelmista kielivät jo juttujen sietämättömän pitkät tutkinta-ajat.

Päivän lehti

30.5.2020