Uutiset

Saattohoito toimii vapaaehtoisten varassa – Britanniassa järjestöt paikkaavat aukkoja palveluissa

Nuoren ansioluettelossa vapaaehtoistyö voi olla tärkeä plussa.
Suomalaisen Tiia Sammallahden Britanniaan perustama yritys auttaa avun tarvitsijoita ja tarjoajia löytämään toisensa. Kuva: Lea Peuhkuri
Suomalaisen Tiia Sammallahden Britanniaan perustama yritys auttaa avun tarvitsijoita ja tarjoajia löytämään toisensa. Kuva: Lea Peuhkuri

Britannian Brightonissa houkutellaan vapaaehtoisia poistamaan graffiteja. Brendan Murphy Brightonin kaupungintalolta kertoo, että kansalaisten mielestä graffitit pilaavat yleisilmeen.

Kampanjaan on lähdössä mukaan esimerkkiä antamaan valtuutettuja ja alueen julkimoita.

– Kunnilla ei aina riitä resursseja leikkipuistojen ylläpitoon, ja edessä on ollut puiston sulkeminen. Pienissä kylissä puisto saattaa olla lasten ainut kokoontumispaikka, joten vanhemmat ottaneet vastuun puistojen hoidosta kunnan rahoittaessa tarvikehankinnat. Tällainen toiminta opettaa myös pitämään huolta yhteisistä tiloista, Murphy kertoo Lännen Medialle.

Graffitit ovat vain yksi esimerkki siitä, miten Britanniassa vapaaehtoiset ottavat yhä suuremman roolin yhteiskunnassa.

Viimeisen 15 vuoden aikana kansalaisjärjestöt ovat ottaneet vastuuta monesta julkisen puolen palvelusta.

Järjestöjen asiantuntemukseen luotetaan

Julkiset varat eivät riitä hoitojen toteuttamiseen eivätkä palvelutason ylläpitämiseen.

Lisäksi Britanniassa koetaan, että aiheeseen erikoistuneilla järjestöillä on alan asiantuntemus. Niissä toimivat vapaaehtoiset tuovat toimintaan myös tärkeää vertaistukea ja -tietoa.

Iso osa järjestöjen toiminnasta ja varainkeruusta hoidetaan vapaaehtoisin voimin. Julkinen puoli saa siis ilmaista työvoimaa hoitamaan yleishyödyllisiä palveluita.

Saattohoito pyörii lahjoituksilla

Esimerkiksi kuolevan ihmisen saattohoito on Britanniassa ilmaista, mutta sekin on käytännössä hyväntekeväisyysjärjestöjen varassa.

Ne keräävät suuren osan miljardin punnan vuosittaisesta rahoituksesta lahjoituksina, vaikka valtio ja kunnat tukevatkin saattohoitoa.

Yksi tärkeä rahoituksen muoto ovat ihmisten testamentit, jotka tuottavat järjestöille vuosittain 10 miljardia puntaa.

Moni herää tähän ajatukseen viimeistään, kun on itse saanut sairauteensa hyvää hoitoa tai läheinen viettänyt viimeiset elinhetkensä saattohoidossa.

Syyskuussa Britanniassa oli kampanja, jossa pääsi tekemään testamentin hyväntekeväisyysjärjestöille. Juristit laativat testamentteja ilmaiseksi lahjoittaen näin omaa aikaansa

Järjestöt haluttuja harjoittelupaikkoja

Järjestöiltä kuluu rahaa rahoituksen keräämiseen. Perustaja Tiia Sammallahti whatCharity.comista arvioi, että lahjoituksista kymmenen prosenttia menee varainkeruuseen.

Viisi vuotta sitten Englantiin muuttanut Sammallahti perusti yrityksen, joka auttaa avun tarvitsijoita ja tarjoajia löytämään toisensa.

Sammallahti kertoo, että nykytrendin mukaisesti jokaisen brittiyrityksen kuuluu olla mukana hyväntekeväisyysohjelmissa, ja työtekijät voivat käyttää sovitun määrän päiviä vuodessa halutun järjestön palveluksessa.

Aiemmin vapaaehtoisten eläkeläisten kansoittamat järjestöt ovat nykyään houkuttelevia harjoittelutyöpaikkoja nuorille. Sammallahti kertoo, että London School of Economicsin opiskelijoista 40 prosenttia työskentelee vapaaehtoistehtävissä. Sammallahti korostaa, että vapaaehtoistyö on tärkeä osa nuoren CV:tä.

– On tärkeää tehdä kokemuksesta kiinnostava. Hyväntekeväisyyshän kilpailee kaiken muun ajankäytön ja rahan kuluttamisen kanssa, Sammallahti sanoo.

Brexit uhkaa järjestötukia

Britannian EU-ero eli brexit uhkaa lopettaa kansainväliset tuet äkillisesti hyväntekeväisyysjärjestöiltä.

Esimerkiksi pakolaisia avustavat järjestöt menettävät brexitissä EU-tuet. Aiemmista lupauksista huolimatta Britannian hallitus ei aio korvata niille tukien jättämää rahoitusvajetta.

Jos sopimukseton brexit astuu voimaan lokakuun viimeisenä päivänä, tuet loppuvat saman tien.

Muun muassa naispakolaisia tukeva toiminta on ollut 90-prosenttisesti julkisen tuen varassa. Asiasta kertoo Margery Infield kansalaisjärjestöjä tukevasta keskusjärjestö NPC:stä.

Britannian EU-ero saattaa vähentää myös lahjoituksia yksityisiltä ja yrityksiltä.

Jos taloudessa menee huonosti, ei siitä riitä jaettavaksi muille.

Järjestöjen tulot 50 miljardia puntaa

Alan järjestöjä on 170 000, joista suurin osa pieniä, alle 100 000 punnan (n. 116 00 euroa) toimijoita. Isoja järjestöjä vain yksi prosentti, mutta ne saavat 75 prosenttia tuloista.

Kansalaisjärjestöjen yhteenlaskettu vuotuinen tulo on noin 50 miljardia puntaa. Kolmasosa julkista rahoitusta ja melkein puolet yksityisinä lahjoituksina.

Hyväntekeväisyysluokituksen saamiseksi yrityksen pitää tuottaa palveluita esim. oppimisen, terveyden tai köyhyyden ehkäisyn sektorilla eikä yritys saisi tuottaa voittoa.

Neljännes opiskelijoista käy vapaaehtoistyössä. Järjestöt tarjoavat työpaikkoja myös ex-vangeille, huumeista toipuville, mielenterveyspotilaille, pitkäaikaistyöttömille ja työelämään palaaville kotiäideille.