Uutiset

Sahanpurusta tislautuu auton polttoainetta

Siinä sitä on – autojen polttoaineen raaka-ainetta.

Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi esittelee vaaleaa sahanpurukekoa, joka on valtavan saha-alueen yhdellä kulmalla. Suureksi keko ei pääse, sillä yhtiö kuljettaa purua tiuhaan viereiselle lämpölaitokselle.

Vuoden kuluttua puru ajetaan Pölkyn omistamalta Kajaaniwoodin sahalta kilometrin päähän uudelle biojalostamolle.

Kajaanissa aletaan ensi vuonna jalostaa ensimmäisenä Suomessa bioetanolia sahanpurusta. Biojalostamon lakkautetun paperitehtaan kuorimoon rakentaa North European Biotech Oy (NEB), ja jalostustekniikan on kehittänyt St1 Biofuels Oy.

Virranniemi on erittäin tyytyväinen sahan ympärille kehkeytyvään verkostoon. Sivutuotteet voidaan hyödyntää sujuvasti.

Kuutiosta tukkipuuta saa puoli kuutiota sahatavaraa. Toinen puolikas on sahahaketta, kuorta ja sahanpurua. Hakkeen käyttää selluteollisuus, ja puru ja kuori poltetaan. Sahanpurua syntyy päivittäin useita rekkalastillisia.

Suomessa lasketaan paljon biotalouden kasvun varaan. Virranniemi pitää sahateollisuutta biotalouden selkärankana. Hän sanoo, että sivutuotteiden eri hyödyntämistapoja pohditaan kaiken aikaa.

St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että uuden tuotteen arvoa ja toiminnan kannattavuutta on aikomus nostaa koko ajan. Kun sahanpuru lopulta tislautuu etanoliksi, prosessissa syntyy myös puun sidosainetta ligniiniä, tärpättiä ja furfuraalia. Niiden jalostus energia- ja kemianteollisuudessa kiinnostaa yhtiötä. Aho sanoo, että tavoitteena on siirtyä suurempaan laitoskokoon.

Kajaanin-jalostamon vuosittainen tuotantotavoite on 10 miljoonaa litraa etanolia.

PUUPURUN ROOLI on merkittävä VTT:n ja VATT:in selvityksessä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö teetti tänä vuonna. Se haarukoi tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 30–40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä pitää realistisena, että Suomen asettamiin liikenteen päästövähennystavoitteisiin päästään kotimaisilla polttoaineilla.

Kun tutkijat vertailivat biopolttoaineita, vetyä ja sähköä, biopolttoaineet osoittautuivat kansantalouden kannalta selvästi parhaimmiksi. Sähköautojen yleistymistä jarruttaa vielä hinta. Erityisen merkittävää näyttää olevan siirtymä dieselautoihin.

Tuontietanolia valmistetaan etenkin viljasta ja sokeriruo’osta, mutta tulevaisuudessa ei tukeudeuta enää ruokaketjuun. Tilalle tulevat esimerkiksi jätteet.

Suomen Bioetanoli Oy suunnittelee Myllykoskelle bioetanolilaitosta, jossa raaka-aineena ovat olki ja viljanjyvien kuoret. UPM tuottaa Lappeenrannassa dieseliä mäntyöljystä, selluntuotannon tähteestä.

– Uskomme, että biomassaan pohjautuvilla polttoaineilla on todella merkittävä potentiaali. Sen pariin syntyy uudenlaisia yhteistyökuvioita, toimintatapoja ja markkinoita, sidosryhmäsuhdejohtaja Marko Janhunen UPM Biorefining -yksiköstä sanoo.

Jalostamon tuotantokapasitetti vuokrataan öljy- ja biotuotteiden tukkukauppaa harjoittavalle North European Oil Trade Oy:lle (NEOT). Sekä se että NEB ovat St1:n ja SOK:n omistamia.

Bioasioista vastaava Timo Huhtisaari NEOTista pitää sahanpurua Suomessa ”ylivoimaisen ykkösenä” biopolttoaineen raaka-aineista. Hän sanoo, ettei yhtiö ole rajannut mitään ruokaketjun ulkopuolella olevaa raaka-ainetta pois jatkokehittelyistä.

Asiasanat