Sähköautojen latausmahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävä lakiluonnos on saanut lausuntokierroksella kovaa kritiikkiä. Lausunnonantajat moittivat muun muassa sitä, että ehdotus on tiukempi kuin EU-direktiivi edellyttää. Monet lausunnonantajat ovat sitä mieltä, että EU:n asettamat minimivaatimukset riittäisivät myös Suomessa.
Lausunnonantajat pääosin katsovat, että sähköautojen latauspisteiden määrän lisääminen on tärkeää, mutta he ovat huolissaan muun muassa asumiskustannusten noususta. Latausmahdollisuuksien toivotaan perustuvan enemmän markkinaehtoisuuteen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, ettei ole vielä ehtinyt tutustua lausuntoihin, mutta hänen mukaansa hallituksen esitykseen tehdään tarvittaessa korjauksia niiden pohjalta. Mikkonen näkee myönteisenä sen, että palautetta on tullut runsaasti.
– Sitä lähdimme hakemaan, hän sanoo.
Mikkonen ei osaa vielä sanoa, millaisia mahdollisia muutoksia ehdotukseen tehdään ja ovatko ne niin suuria, että ehdotus laitettaisiin vielä uudelle lausuntokierrokselle. Hän ei osaa kertoa myöskään aivan tarkkaa aikataulua lain etenemisestä.
– Etenemme ripeästi. Varmaan alkuvuodesta tulee lopullisia esityksiä, hän sanoo.
Lokakuun alussa lausunnolle lähtenyt luonnos on aiheuttanut hampaiden kiristelyä myös hallituksen sisällä. Keskustan kansanedustajat Markus Lohi ja Ari Torniainen lähettivät lokakuussa tiedotteen, jossa he totesivat, että keskusta ei hyväksy lausuntokierroksella olevaa Mikkosen esitystä.
Lohi sanoi tuolloin Helsingin Sanomille, että kyseessä on keskustan eduskuntaryhmän yksimielinen kanta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kuitenkin sanoi tiistaina STT:lle, että kyseessä oli Torniaisen ja Lohen tiedote eikä keskustan eduskuntaryhmällä ole asiasta virallista päätöstä.
Velvoitteiden tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021
Lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, täytyisi tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius. Samat vaatimukset koskisivat myös asuinrakennusten pysäköintitaloja. Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle myös mahdollisuus latauspisteeseen, jos asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.
Uusiin tai laajasti korjattaviin ei-asuinrakennuksiin latausvalmius pitäisi asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista, jos pysäköintipaikkoja on yli kymmenen. Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista.
Taloyhtiöt voisivat hakea sähköautojen latausjärjestelmiin valtionavustusta tietyin ehdoin. Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.
Latausmahdollisuuksia lisäämällä on tarkoitus nostaa sähköautojen määrää Suomessa. Taustalla on hallituksen tavoite vähintään puolittaa liikenteen päästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Kansalliset lisävaatimukset olisivat kohtuuttomia”
Lokakuussa lähettämässään tiedotteessa Lohi ja Torniainen sanoivat, että lausunnolla olevaan esitykseen sisältyvät kustannusarviot on laskettu reippaasti alakanttiin, aikataulu on liian kireä ja velvoitetta on ylimitoitettu tuntuvasti.
– Ympäristöministeriön esittämät kansalliset lisävaatimukset olisivat kohtuuttomia niin kotitalouksien, yritysten kuin kuntakentänkin kannalta, he totesivat.
Lausunnonantajien kritiikki oli hyvin samansuuntaista.
– Hallituksen esitys on sähköautojen latauspaikkojen rakentamisvelvoitteen ja sähköautojen latauspaikkavarausten osalta täysin ylimitoitettu eikä ota huomioon kiinteistöjen ja alueiden yksilöllisiä tarpeita, toteaa muun muassa kiinteistöalan yhteistyöjärjestö Rakli.
Direktiivissä asuinrakennuksia koskevat velvoitteet on rajattu koskemaan vain yli kymmenen pysäköintipaikan asuinrakennuksia.
Kuluttajaliitto on huolissaan siitä, että sähköautojen latausvalmius ja latauspisteet nostavat rakentamisen kustannuksia etenkin peruskorjaushankkeissa ja sitä kautta myös asumisen hintaa.
– Kuluttajaliiton mielestä asumisen hinnan nousu on ongelmallista etenkin pienituloisimmille ihmisille, esimerkiksi eläkeläisille, opiskelijoille ja muille erityisryhmille. Lisäksi on huomioitava se, että usein kustannuksiin joutuvat osallistumaan myös ne asukkaat, jotka eivät käytä yksityisautoa, Kuluttajaliitto linjaa.
Lausunnonantajat arvostelevat myös sitä, että ehdotetussa lainsäädännössä keskitytään vain yhteen teknologiaan eli sähköautoiluun.
Kaupan liitto otti puolestaan kantaa latauspisteisiin siltä osin kuin laki ei koske asuinrakennuksia.
– Latauspisteiden ylimitoitettu rakentaminen ei lisää sähköautojen määrää Suomessa. Kun latauspisteen rakentaminen perustuu markkinaehtoisuuteen ja todelliseen tarpeeseen, rakennetaan se suhteuttamalla pisteen teho autojen keskimääräiseen pysäköintiaikaan kohteessa, Kaupan liitto katsoo.
Isännöintiliiton käsityksen mukaan kiristykset direktiiviin edellyttämään tasoon ovat liiallisia, sillä ne muun muassa kohdentavat latauspisteinvestointeja mahdollisesti alueellisesti vääriin paikkoihin ja kasvattavat entisestään asumiskuluja.
