Uutiset

Sähkön siirtohintoihin aiotaan puuttua lailla, mutta tarkkoja vaikutuksia kuluttajien sähkölaskuihin ei osata vielä arvioida

Työ- ja elinkeinoministeriö torjuu kokoomuksen ja Omakotiliiton esittämän mallin siirtohintojen alentamisesta EU-oikeuden vastaisena.
Sähkön siirtohintojen nousua yritetään saada kuriin lakimuutoksella, joka antaisi Energiavirastolle mahdollisuudet korjata hintojen sääntelyn nykyiset puutteet. Kuva: Joel Maisalmi
Sähkön siirtohintojen nousua yritetään saada kuriin lakimuutoksella, joka antaisi Energiavirastolle mahdollisuudet korjata hintojen sääntelyn nykyiset puutteet. Kuva: Joel Maisalmi

Sähkön siirtohintojen nousua hillitsevät lakimuutokset aiotaan antaa eduskunnalle lokakuun aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriössä asian valmistelusta vastaavat virkamiehet eivät vielä tässä vaiheessa pysty arvioimaan muutoksen euromääräisiä vaikutuksia kuluttajan sähkölaskussa maksamiin hintoihin.

Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen arvioi, että muutokset hillitsevät siirtohintojen nousua, mutta hän ei usko hintojen jäävän pysyvästi alemmaksi.

Lainmuutos laskisi sähkönsiirron vuosikorotuksen enimmäismäärää nykyisestä 15 prosentista elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan merkittävästi (HS 13.10). Miten paljon, sitä ei vielä tiedetä.

Ministeri antoi lausuntonsa sen jälkeen, kun Yle oli paljastanut, että sähkön toimintavarmuuden takia myrskyjen varalta vaaditut investoinnit kuten maakaapeloinnit selittävät vain pienen osan viime vuosien suurista hinnankorotuksista.

Laskentamenetelmä kuuluu Energiavirastolle

Sähköyhtiöiden perimää siirtohintaa säädellään monimutkaisen laskentamenetelmän mukaan, jossa vuosikorotuksen enimmäismäärä rajoittaa vain liian äkkinäisiä hinnannousuja. Laki takaa sähköyhtiöille pääoman kohtuullisen tuoton, jota Energiavirasto valvoo.

– EU-lainsäädännön mukaan siirtomaksujen laskentamenetelmien ratkaisevista osista ei voida säätää kansallisessa lainsäädännössä. Toimivalta kuuluu Energiavirastolle, sanoo hallitusneuvos Arto Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallituksen esityksessä laskentamenetelmiin puututaan mutkan kautta, kun siinä annetaan Energiavirastolle mahdollisuus muuttaa laskentamenetelmiä jo nykyisen nelivuotisen valvontajakson aikana.

– Näin Energiavirastolle annetaan mahdollisuus korjata sääntelyn puutteet puuttumatta sen terveeseen ytimeen, Rajala sanoi.

Lakiehdotuksessa kolmelle neljäsosalle jakeluverkoista annetaan kahdeksan vuotta lisäaikaa täyttää aiemmin säädetyt toimitusvarmuusvaatimukset. Energiavirasto voi tämän avulla tarkistaa laskentamenetelmien kannusteita investointeihin kaikissa verkkoyhtiöissä.

Lisäksi sähköverkkojen kehittämiseltä ryhdytään vaatimaan kustannustehokkuutta, minkä pitäisi ohjata verkkoyhtiöitä halvempiin ratkaisuihin. Siten Energiavirasto voi tehdä muutoksia siihen, mikä on se sähköyhtiöiden pääoma, jolle lasketaan sallittu tuotto.

Kokoomuksella ja Omakotiliitolla erilainen ehdotus

Kokoomus ja Omakotiliitto ovat esittäneet siirtohintoihin mallia, jossa lainsäädännöllä lähdettäisiin puuttumaan kohtuullisen tuoton laskentamenetelmiin niin, että ne heijastavat verkkoyhtiöiden todellista pääomarakennetta ja taseessa oikeasti olevaa pääoman määrää.

TEM:n ylitarkastaja Tatu Pahkalan mukaan se olisi ristiriidassa EU:n sähkömarkkinadirektiivin kanssa ja heikentäisi Energiaviraston mahdollisuuksia säännellä siirtohintojen tasoa.

Kokoomuksen kansanedustaja, energiajuristi Heikki Vestman on toista mieltä.

–EU ei estä laittamasta lakiin hinnoitteluvalvonnan yleisiä periaatteita, joiden johdosta monopolituottoja leikattaisiin. Esimerkiksi Itävallassa on laissa määritelty yleiset hinnoitteluehdot, Vestman toteaa tiedotteessaan.

 

Juttua muokattu 15.10.2020 kello 21.42:  Korjattu se, mitä kokoomus ja Omakotitaloliitto ovat esittäneet. Jutussa kerrottiin aluksi, että ne ovat esittäneet mallia, jossa lainsäädännöllä lähdettäisiin puuttumaan kohtuullisen tuoton laskentamenetelmiin niin, että ne perustuisivat pääoman kirjanpitoarvoihin. Lisäksi on otettu kirjanpitoarvoihin siirtyminen pois myös tätä seuraavasta Tatu Pahkalan kommentista.

 

Näin sähkön siirtohintoja säännellään

Sähkön siirron osuus on noin kolmasosa kuluttajan sähkölaskusta. Osuutta ei voi kilpailuttaa kuten sähköenergian hintaa.

Koska kyseessä on monopoli, Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua neljän vuoden jaksoissa.

Valvontamenetelmät perustuvat tuottokattoon. Tuottokatto määritellään sallimalla sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuotto.

Sähköverkkoyhtiön keräämistä maksuista saatujen tulojen ja verkkopalvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten on pysyttävä tuottokaton alla nelivuotiskauden.

Jos ylihinnoittelun määrä nelivuotiskaudella ylittää kohtuullisen tuoton vähintään 5 prosentilla, siihen lisätään korko, joka on hyvitettävä asiakkaille.

Vastaavasti, jos sähköverkkoyhtiö on alijäämäinen (eli alihinnoitellut verkkopalvelumaksunsa), se voi nostaa vastaavalla summalla verkkopalvelumaksua seuraavalla valvontajaksolla.

Verkonhaltija saa nykyisin korottaa siirron ja jakelun maksujaan korkeintaan 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna.

Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten vuoksi sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Lain mukaan jakeluverkkoyhtiöiden on viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä huolehdittava, että myrskyn tai lumikuorman vuoksi sähkönjakelu ei asemakaava-alueilla keskeydy yli 6 tunniksi, eikä näiden ulkopuolella yli 36 tunniksi.

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic