Uutiset

Sähkönmuruja jauhetaan vaelluskalojen selkänahasta – Hallitusohjelman kalamiljoonat voivat kuitenkin harventaa pienten vesivoimaloiden verkostoa

Paine kohdistuu pieniin voimaloihin, jotka tuottavat vain murto-osan suomalaisesta sähköstä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan vesivoimalaitokset ovat merkittävin syy vaelluskalakantojen heikkoon happeen. Näyttelijä ja luonnonsuojeluaktivisti Jasper Pääkkönenkään ei tiedä, kuinka suuret vesivoimalaitokset korvattaisiin sähköntuotannossa.
Kirakkakönkään vesivoimalaitos Inarissa valmistui vuonna 1953. Kunnanjohtaja Toni K. Laine on tänä kesänä esittänyt voimalaitoksen mahdollista purkamista niin talouteen kuin vaelluskaloihinkin vedoten. Kuva: Jouni Porsanger

Paine kohdistuu pieniin voimaloihin, jotka tuottavat vain murto-osan suomalaisesta sähköstä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan vesivoimalaitokset ovat merkittävin syy vaelluskalakantojen heikkoon happeen. Näyttelijä ja luonnonsuojeluaktivisti Jasper Pääkkönenkään ei tiedä, kuinka suuret vesivoimalaitokset korvattaisiin sähköntuotannossa.

Haluatko lukea koko jutun ja Hämeen Sanomien kaiken muun sisällön?

Tutustu digiin 1 eurolla

Samalla tilauksella pääset lukemaan Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset sekä mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu.

Olen jo tilaaja

Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään. Pääset lukemaan artikkelin loppuun.

Mainos