Uutiset

Sähkönmuruja jauhetaan vaelluskalojen selkänahasta – Hallitusohjelman kalamiljoonat voivat kuitenkin harventaa pienten vesivoimaloiden verkostoa

Paine kohdistuu pieniin voimaloihin, jotka tuottavat vain murto-osan suomalaisesta sähköstä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan vesivoimalaitokset ovat merkittävin syy vaelluskalakantojen heikkoon happeen. Näyttelijä ja luonnonsuojeluaktivisti Jasper Pääkkönenkään ei tiedä, kuinka suuret vesivoimalaitokset korvattaisiin sähköntuotannossa.
Kirakkakönkään vesivoimalaitos Inarissa valmistui vuonna 1953. Kunnanjohtaja Toni K. Laine on tänä kesänä esittänyt voimalaitoksen mahdollista purkamista niin talouteen kuin vaelluskaloihinkin vedoten. Kuva: Jouni Porsanger
Kirakkakönkään vesivoimalaitos Inarissa valmistui vuonna 1953. Kunnanjohtaja Toni K. Laine on tänä kesänä esittänyt voimalaitoksen mahdollista purkamista niin talouteen kuin vaelluskaloihinkin vedoten. Kuva: Jouni Porsanger

Vaalea rakennus näkyy Nelostielle. Seinää koristaa kunnan vaakuna, jossa siialla on sarvet. Globaalit trendit ovat jo aiemmin rantautuneet Suomen pohjoiseen kolkkaan kiinalaisturistien ja käsityökahvilan vegaanitarjonnan muodossa. Seuraavaksi moderni maailma saattaa...

Paine kohdistuu pieniin voimaloihin, jotka tuottavat vain murto-osan suomalaisesta sähköstä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan vesivoimalaitokset ovat merkittävin syy vaelluskalakantojen heikkoon happeen. Näyttelijä ja luonnonsuojeluaktivisti Jasper Pääkkönenkään ei tiedä, kuinka suuret vesivoimalaitokset korvattaisiin sähköntuotannossa.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 3kk digiä 30 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään