Uutiset

Sähköstä voi hellittää, kansiosta ei koskaan

Hämeen Sanomat tavoitti Timo Rautiaisen Hämeenlinnan keikan aattona kotoaan Jyväskylästä. Trio Niskalaukauksen nokkamies kertoi kärsivänsä kovista niskakivuista ja toimittaja lupasi olla keksimättä aiheesta nokkelaa otsikkoa.

Luuletko, että pystyt kivuilta ja säryltä kuitenkin tekemään keikan?

– Totta kai! Siinä vaiheessa kun pää ei enää käänny, suomalaiset menee yleensä hierojalle. Nyt alkaa olla aika lähellä.

Mitä sinun ja Jarkko Martikaisen duolta sopii odottaa?

– Inhimillisiä lauluja kitaralle, dobrolle ja mandoliinille. Jarkon biisejä, sekä julkaisemattomia että julkaistuja. Niskalaukausmateriaalista ehkä Elegia, mutta sitten sellaisia muiden tekemiä kappaleita, mistä ite tykkää. Vaikka musiikkia Maarit Hurmerinnan ensimmäiseltä levyltä.

Oletteko opetelleet sanat ulkoa?

– Sanontahan on: ken lappuun tarttuu se lappuun hukkuu ja mä olen lappuun hukkunut jo vuosia sitten. Mulla aina se kansio on. Toisaalta koin huojentavia hetkiä tässä kuukauden päivät sitten, kun Vesku Loiri oli 60-vuotisjuhlakiertueella täällä Jyväskylässä. Jos Veskulla on kansio, niin miksei mulla saa olla.

Onko yhtään ikävä sitä tilannetta, että sähkökitarat mouruavat ympärillä ja selän takana paukkaa rummut?

– Ei ehkä ikävä, mutta välillä muistelee niitä hauskoja hetkiä. Esimerkiksi alkukesästä oli vähän outo olo, kun bussi ei tullutkaan hakemaan. Muut meni eikä meitä näkynyt festari-ilmoituksissa.

– Toisaalta juhannuksena ei tuntunut yhtään pahalle. Lasten kanssa saunottiin ja uitiin anoppilan rantasaunassa. Siitä ei tietysti sellaista liksaa saanut kuin juhannuskeikoista.

– Tämä vuosi on ollut aika vahvasti itekseen puurtamista. Varsinkin nyt kun on tehnyt materiaalia sille levylle, jota lähden tammikuun lopussa nauhottelemaan. Sitä olen tehnyt täysin yksin.

Kävitte Niskalaukauksen kanssa keväällä 2002 Kosovossa viihdytyskiertueella. Uskotko presidentti Martti Ahtisaaren mahdollisuuksiin rauhoittaa tilanne alueella?

– En koe olevani millään tavalla sen tilanteen asiantuntija. Hankalaa ja vaikeaa se tulee olemaan. Toivotaan parasta.

Pystytkö nimeään kolme joulubiisiä, joita pidät vilpittömästi hienoina?

– Varpunen jouluaamuna… ootas nyt…(pitkä hiljaisuus)… Sydämeeni joulun teen, varsinkin Loirin esittämänä. Sitten kolmas vielä… mikäs vois olla… (todella pitkä hiljaisuus)… voiko sen korvata elokuvalla?

Voi.

– Frank Capran Ihmeellinen on elämä. Sen katson joka joulu ja rupean jossakin vaiheessa pillittämään. Elokuvan opetus on ihan mielettömän hieno. Sen kun muistais elämässä joka ihminen, niin ei tarvis valittaa kuolinvuoteella.

Sinusta tulee kuulemma ensi vuoden alussa tv-toimittaja.

– Näin ainakin minulle on kerrottu. TV1:llä alkaa semmoinen kulttuurimakasiiniohjelma kuin K-rappu, jossa on ajankohtaista kulttuuriasiaa ja haastatteluja. Kolme juontajaa, joista minä olen yksi. Siinä on minun mielestä tavoitteena tavoittaa kulttuuriohjelmalle uusia katsojia. Sen takia ovat tällaisen savolaisen juntin kiinnittäneet siihen.

Historia tuntee muutamankin muusikko-toimittajan tai toimittaja-muusikon. Hector, Holle Holopainen, Mato Valtonen ja nuoremmista Olavi Uusivirta, Vallu Valpio, Paska…

– Varoittavia esimerkkejä löytyy… kun diilistä sovittiin, niin halusin varmennuksen, että minun täytyy olla vain oma ihteni. En osaa enkä voikaan olla viisaampi tai pahempi tai rääväsuisempi kuin oma ihteni. Aattelin, että siinähän sitä on ensi vuodelle mielenkiintoista ohjelmaa.

– Jos kaikki menee niin kuin pitää, levy tulee huhtikuussa ulos. Kesällä tehdään levykokoonpanolla keikkoja, mutta mitään klubirundia ei ole tulossa keväällä eikä syksyllä. Sen puoleen tv-työ kävi hyvin.

Mitä jääkiekon SM-liigassa ehtii vielä tapahtua ennen kuin se kesä saa?

– Vanha totuus on, että JYP on ollut aina alkukaudesta kova, mutta se alkukausi on nyt kestänyt aika pitkään… että odottakaa yllätystä Jyväskylän suunnalta.

Kiitos haastattelusta ja puuduttanet niskasi sopivasti Hämeenlinnaa varten.

– Laitoin äsken napin suuhun. Kohta alkaa kuola valumaan molemmilta puolilta suupieliä. Sitten on hyvä olla taas… heh, heh. (HäSa)