Uutiset

Sairaala pyörii nyt vakituisin voimin

Sairaanhoitaja Sari Suni on yksi niistä 20 hoitajasta, joiden työtavat mullistuivat tänä syksynä, kun Vanajaveden sairaalan ykkösosasto lakkautettiin.

Hoitajat työskentelevät nyt sairaalan kolmella jäljellejääneellä osastolla vakituisina sijaisina.

-Jokainen on vuorollaan j-vuorossa, jossa ei aina etukäteen tiedä, millä osastolla sinä päivänä tulee työskentelemään, Suni kertoo.

Hän on uuteen työjärjestelyyn oikein tyytyväinen, sillä nyt hoitajat pääsevät käyttämään osaamistaan monipuolisesti niin akuutti-, kuntoutus-, muisti- kuin tutkimuspotilaidenkin parissa.

-On vain hyvä, että kaikki pääsevät näkemään muutakin kuin sitä omaa, tuttua työtä. Kun kulkee aistit valppaana, huomaa, että näinhän tämän homman voi tehdä paljon näppärämmin, Suni kertoo.

Pätkätyöt vähenevät

Myös Hämeenlinnan Terveyspalvelujen ylihoitaja Lilli Väisänen on iloinen uudesta toimintamallista, jonka avulla terveyskeskuksen vuodeosastoilla pystytään turvaamaan hoidon laatu ja potilasturvallisuus vuoden jokaisena päivänä.

-Joka arkiaamu katsotaan, mikä sinä päivänä on potilaiden ja hoitajien määrä ja sen mukaan päätetään, minne hoitajia sijoitetaan, Väisänen kertoo.

Hänen mukaansa akuutteja poissaoloja tärkeämpää on kuitenkin suunniteltujen vuosilomien, vanhempainvapaiden ja pitkien sairauslomien sijaistaminen. Uuden järjestelyn myötä osastonhoitajilta ei mene enää yhtä paljon aikaa sijaisten haalimiseen, eikä toisten hoitajien tarvitse opettaa vaihtuvia sijaisia talon tavoille.

-On ollut tilanteita, joissa yhtä äitiysloman sijaisuutta on tehnyt pätkissä kymmenen eri ihmistä, jotka kaikki on pitänyt erikseen perehdyttää työhön. Useat, alituiseen vaihtuvat sijaiset tulevat ylläpitäjälle paljon kalliimmaksi kuin muutama vakinainen, Väisänen kertoo.

Mitoitus on ennallaan

Veronmaksaja saattaa helposti ajatella, että 20 hoitajan sijoittaminen kolmelle osastolle aiheuttaisi Vanajaveden sairaalaan tilanteen, jossa henkilöstöä on ”liikaa” potilasta kohden. Väisänen kiistää luulon.

-Tässä paikataan myös historian jälkiä. Työvoimapulaa on ollut ainakin seitsemän vuotta, jolloin vakituisen henkilöstön määrää ei ole pystytty nostamaan, koska tulijoita ei ole ollut.

Vaikka vakituisia vakansseja on nyt potilasta kohden aiempaa enemmän, aluehallintoviraston seuraama henkilöstömitoitus on pysynyt samalla tasolla kuin mitä tilaaja eli Hämeenlinnan kaupunki on määritellyt.

Itse asiassa mitoitus on nyt selvästi aiempaa tasaisempi.

-Uusi järjestelmä mahdollistaa vuosilomien aiempaa joustavamman sijoittelun. Niitä on nyt porrastettu aiempaa tasaisemmin pitkin vuotta, Väisänen kertoo.

Ensimmäisenä Suomessa

Väisänen uskoo vakinaisen henkilökunnan käyttämisestä sijaisina kertyvän pitkällä tähtäimellä säästöjä esimerkiksi uupumuksesta johtuvien sairauslomien vähentymisenä.

-Tottakai siihen menee aikaa, mutta jospa näin saataisiin tasattua monen vuoden epävarmuus henkilöstön saatavuudessa. Samalla tasapainottuvat henkilöstökuluihin aiemmin menneet kustannukset kuten sijaisten määrärahat ja ulkopuolisten palvelujen ostot, Väisänen toteaa luottavaisena.

Jos uusi systeemi kerran on niin mainio, miksei sitä ole otettu käyttöön jo paljon aiemmin? Väisänen sanoo, että aiheesta on puhuttu Suomen terveyskeskuskentällä jo pitkään.

-Missään ei ole rohjettu ottaa mallia käyttöön. Ehkä kymmenien uusien vakinaisten palkkaaminen on kauhistuttanut. Meillä aukesi tähän tilaisuus ykkösosaston sulkemisen myötä, Väisänen toteaa. (HäSa)