Uutiset

Sairaalan leikkaussalit hiljenevät Riihimäellä

Riihimäen sairaalan viidestä leikkaussalista kolme seisoo osan aikaa käyttämättä ensi vuonna. Kanta-Hämeen keskussairaala lopettaa kirurgien lähettämisen Riihimäen yksikköön (Ryks) leikkaamaan. Samaan aikaan keskussairaala maksaa Forssan sairaalalle ostopalveluna tehtävistä leikkauksista, jotta hoitotakuu täyttyy.

– Kyse on eloonjäämistaistelusta, jossa isoveli uhraa pikkuveljensä, jotta saisi säilytettyä päivystyssairaalan asemansa. Riihimäeltä siirretään toimintoja, virkoja ja potilaita Hämeenlinnaan, jotta keskussairaalan asema turvataan, tiivistää Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön leikkausyksikön ylilääkäri Markku Karvonen.

Päivystävien sairaaloiden määrää suunnitellaan valtakunnallisesti vähennettävän siten, että jäljelle jää 12-15 yksikköä.

Virkoja siirretty Hämeenlinnaan
Riihimäeltä on jo lopetettu röntgenylilääkärin virka ja siirretty Hämeenlinnaan anestesian apulaisylilääkärin, gynekologian ylilääkärin ja erikoistuva lääkärin virat. Gynekologinen osasto ja samalla gynekologiset leikkaukset päättyivät lokakuussa. Psykiatrian osasto lakkautetaan.

– Gynekologian tilalle Riihimäelle luvattiin lisää Hämeenlinnasta vierailevia ortopedeja, mutta nyt kaikki vierailut loppuvat, Karvonen toteaa.

Johtajaylilääkäri Markku Järvinen on asiasta täysin toista mieltä. Sairaanhoitopiiri on hänen mukaansa sairaaloiden yhdistymisestä saakka pyrkinyt turvaamaan erikoissairaanhoidon toiminnan jatkumisen riihimäellä, koska se on piirin toiminnan kannalta tälttämätöntä. Nyt tehty työnjakosuunnitelma on sairaanhoitopiirini strategian mukainen ja tärkeä myös Riihimäen leikkaustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Päiväkirurgiaa siirtyy Riihimäkeen
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Järvinen ja ortopedian ylilääkäri Ilkka Arnala toteavat leikkausten siirron takana olevan sairaanhoitopiirin strategiaan sisältyvän kahden sairaalan välisen työnjaon toteuttamisen.

Tarkoitus on, että Riihimäelle siirretään päiväkirurgiaa Hämeenlinnasta, johon taas siirtyvät isommat ja vaativammat leikkaukset Riihimäeltä.

– Riihimäellä leikkausten todellinen määrä kasvaisi 250 leikkauksella vuodessa, sanoo Ilkka Arnala.

Riihimäen yksikön ylilääkäri Olli Tamminen laskee toisin. Gynekologian lopettaminen vähensi Riihimäen leikkausten määrää 400:lla vuodessa.

Sen lisäksi nyt Hämeenlinnaan siirrettävät lonkka- ja polviproteesien sekä vatsan alueen leikkaukset pudottavat Riihimäellä tehtävien leikkausten määrää 150:llä vuodessa. Myös Arnala myöntää, että laskelmista puuttuvat gynekologian leikkaukset.

Kyseessä turvallisuus?
Keskussairaala perustelee työnjakoa potilasturvallisuudella. Riihimäellä ei ole käytössä erikoislääkäritasoista yöpäivystystä eikä myöskään teho-osastoa. Riihimäellä tätä ei nähdä puutteena.

– Me arvioimme suoritettavien leikkausten riskit. Emme tee Riihimäellä leikkauksia, joissa voitaisiin tarvita tehohoitoa. Ne lähetetään ja on aina lähetetty Hämeenlinnaan, korostaa Olli Tamminen.

Markku Järvisen mukaan sairaanhoitopiiri ei voi hyväksyä tilannetta, jossa on olemassa edes vakavien komplikaatioiden mahdollisuus. Lääkäri voi tehdä virheen yhtä hyvin Hämeenlinnassa kuin Riihimäelläkin, mutta organisaation on huolehdittava, että komplikaatiot pystytään hoitamaan eikä läheltä piti -tilanteita sallita.

Valtaosan lonkkaproteesileikkauksista Riihimäellä suorittava ortopedian ortopedi Antti Pekkanen sanoo, ettei lonkkaleikkaukseen liity tehohoitoa vaativia riskejä. Jälkihoito voidaan tehdä osastolla. Myös Hämeenlinnan ortopedit ovat jo vuosia tehneet Riihimäellä lonkkaleikkauksia kyseenalaistamatta potilasturvallisuutta.

Antti Pekkanen korostaa, että niin hoitajien kuin lääkärien siirtoon johtavista tehtäväjaoista pitäisi yhteistoimintalainsäädännön mukaan sopia yhteistoimintamenettelyllä.

– Nyt ei ole neuvoteltu suunnitteluvaiheessa lainkaan. Työnantajapuoli käyttää yksipuolista sanelupolitiikkaa.

Järvinen kiistää tämänkin väitteen jyrkästi ja edellyttää Riihimäen työntekijöiden alkavan noudattaa ja toteuttaa yhteisesti hyväksyttyä strategiaa

Keskussairaala kaaokseen?
Jos lonkkaproteesien ja osa polviproteesien leikkauksista siirretään Hämeenlinnaan, ylilääkäri Markku Karvonen epäilee Hämeenlinnan joutuvan kaaokseen. Keskussairaalassa ei ole resursseja lisätä leikkausten määrää ja samalla hoitaa päiväkirurgia.

– Jo nyt Hämeenlinnan on joutunut purkamaan erittäin kalliilla lisätöillä normaalityöajan ulkopuolella jonoja, kertoo Olli Tamminen.

Riihimäen yksikkö on tarjonnut leikkaussalitilaa Hämeenlinnan käyttöön, mutta Hämeenlinna on tänä vuonna perunut sovituista ajoista joka kolmannen.

Ylilääkäri Olli Tamminen arvostelee Hämeenlinnan keskussairaalaan avatun päiväkirurgian yksikön hyötyä. Vuonna 2003 avattu päiväkirurginen osasto vaati 4,2 miljoonan euron rakennuksen sekä vuotuiset miljoonan euron käyttömenot.

Investoinnin jälkeen Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden vuodessa tekemien yhteenlaskettujen leikkausten määrä on kasvanut vuodesta 2002 vuoteen 2009 vain 87 leikkauksella.

Tamminen laski jo tuolloin ja edelleen, että lisäämällä Riihimäen yksikköön kolme hoitajaa ja Hämeenlinnasta vieraileva kirurgi, olisi ilman lisärakentamista saatu 700 leikkausta nykyistä enemmän. Riihimäellä tehtiin viime vuonna 1600 leikkausta ja Hämeenlinnassa 6773.

Ylilääkäri Ilkka Arnalan mukaan lisätöitä on tehty vain muutaman leikkauksen verran. Päiväkirurgian neljäs leikkaussali taas oli ostopalvelukirurgien ja -hoitajien miehittämä kahden kuukauden ajan. Myös Ilkka Arnala pitää järjettömänä seisottaa leikkaussaleja tyhjänä niin Hämeenlinnassa kuin Riihimäellä.

Sairaanhoitopiirissä lonkkaproteesi- ja polvileikkaukseen joutuu jonottamaan 4-5 kuukautta. (HäSa)

Päivän lehti

6.6.2020