Uutiset

Sairaalan lopettaminen on sairasta!

Lukijat kauhistuivat keskussairaalan lakkautusuhasta. Sunnuntaisivut julkaisee parhaat palat Hämeen Sanomien toimitukseen tulvineesta palautteesta.

Nimimerkki J. E. kertoo viettäneensä tänä vuonna kuukauden Ahvenistonmäellä lähellä omaa kotia ja omaisia. Hän pitää sairaalan sulkemisajatusta todella sairaana.

– Kun nyt on rakennettu ja paranneltu upeaa sairaalaa ja käytetty siihen paljon varoja, niin sitä pitäisi joka suhteessa ylläpitää ja kehittää eikä missään tapauksessa lopettaa.

Hän muistuttaa, ettei joka vaivan takia voi lähteä kolkuttelemaan Taysin ovia.

– Se vasta tuhlausta olisikin, jos muutaman vuoden päästä todetaan, ettei tulla toimeen ilman sairaalaa. Eivät kai ne muutamat yliopistosairaalat pysty koko Suomen väestöä hoitamaan?

J. E:n mielestä sairaalamenoista säästäminen on hyvin lyhytnäköistä.

– Jos hoitamattomia sairaita viruu joka kohdissa, on kohta sellaiset sosiaalimenot, että tilanne johtaa koko maan pysähtymiseen ja yleiseen kurjuuteen.

Pekka Liimatainen toteaa, että sairaanhoitopiiri on ajautumassa velkakaaokseen. Liimataisen mielestä ratkaisuna ei voi olla vain jatkuva lisärahoitus ja kuntien maksuosuuksien kasvattaminen.

– Valtio ei voi loputtomasti syytää terveydenhuollon maksupommia kuntien harteille, vaan rahoituksen tulee tulla muualta. Esimerkiksi niin, että kunnat huolehtivat perusterveydenhuollosta ja valtio erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja kustannuksista, Liimatainen ehdottaa.

Hänen mukaansa ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto ei toimi ja aiheuttaa paineita ja kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Liimatainen arvioi, että pitkällä aikavälillä joudutaan pohtimaan myös priorisointia ja työnjakoa ihan valtakunnallisella tasolla.

– On pohdittava, mitä kannattaa panostaa potilaan viimeiseen vuoteen. Tehdäänkö vielä yli 80-vuotiaalle julkisilla varoilla lonkkaleikkaus ja otetaan riski esimerkiksi jälkikomplikaatioista? Liimatainen toteaa.

Hänen mukaansa olisi myös tukittava yksityislääkäreiden mahdollisuus ohjata potilaita kalliisiin hoitoihin julkiselle sektorille, vaikka sama potilas olisi jo aiemmin saanut kielteisen hoitopäätöksen julkisella puolella työskentelevältä lääkäriltä.

– Jos Kanta-Häme haluaisi taloutensa kuriin, säästöjä tulisi hakea lääkärien lähetekäytännöistä ja osaamattomuudesta. Virheelliset diagnoosit, hoitoon pääsyn pitkittyminen ja turhat selvitykset ovat kustannussyöppöjä, joista tulisi karsia, Liimatainen pohtii.

Keskussairaalassa työskentelevä naistentautien erikoislääkäri Marjukka Hirvioja ihmettelee koko keskustelua.

– Kaikkea sitä kysytäänkin! Juuri on tehty iso investointi, rakannettu maan paras ensiapupoli ja jokunen vuosi aikaisemmin päiväkirurginen yksikkö, ja nytkö mietitään sairaalan lopettamista! Kuka tätä kaikkea oikein suunnittelee?

Hirviojan mielestä innovatiivista ajattelua olisi tarvittu jo kymmenen vuotta sitten.

– Esimerkiksi työnjakoa niin, että Riihimäen sairaalasta olisi tehty päiväkirurginen sairaala sen sijaan, että rakennettiin uusi päiväkirurginen osasto Hämeenlinnaan. Voimia on turhaan hajautettu monen yksikön päällekkäiseen toimintaan. Riidelty, kun olisi ollut kiire yhdessä rakentaa, Hirvioja toteaa.

Hänen mukaansa keskussairaalan myötä Hämeenlinna menettäisi ison osan kaupunkistatustaan.

– Ei anneta sen tapahtua, Hirvioja vetoaa.

Hämeessä onnellistunut entinen stadilainen kertoo muuttaneensa kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnaan, koska iso sairaala takasi työtä. Kirjoittaja pelkää, että riihimäkeläinen ministeri, lääkäri Päivi Räsänen (kd.) petaa Riihimäen pussiin Hämeenlinnan kustannuksella.

– Mitäs tekevät Hämeenlinnan poliittiset päättäjät? Lähtevätkö livohkaan ennen kuin vene uppoaa? Täällä kehitys on ollut hienoa edellisvaaleihin asti. Nytkö meidät jyrätään ja taannutetaan? nimimerkki kyselee.

Nimimerkki Myös sairaalan väkeä ihmettelee, miksi Hämeenlinnasta halutaan väkisin tehdä tuppukylä.

– Akateemiset osaajat muualle ja heidän myötä hyvät verorahat Tampereelle ja Riksuunko? Mitä tekevät palkatut päättäjät? Hei pysäyttäkää aivovienti Hämeestä! kirjoittaja parahtaa.

Marjatta Aron mukaan keskussairaalassa on hyviä lääkäreitä ja hoitohenkilöstö, mutta hoito on kapea-alaista.

– Jokainen hoitaa omaa spesiaalialaansa näkemättä ihmistä kokonaisuutena. Tulee päällekkäisiä tutkimuksia, kun potilasta pallotellaan useassa osassa, Aro arvioi.

Nimimerkki JS langettaisi lääkäreille kahdeksan tunnin päivätyövelvoitteen.

– Omat yksityisvastaanotot pois iltapäivistä ja aletaan tehostaa työtahtia. Eiköhän tulos ala sillä parantua, kun otetaan lääkäreistä sama irti kuin ihmisistäkin, JS kirjoittaa.

Nimimerkki I. L. on keskussairaalan alasajon kannalla. Hän on tyytymätön sieltä saamaansa hoitoon ja päivystyksen tasoon.

– Tampere ei ole kaukana, vain tunnin ajomatkan päässä Hämeenlinnasta. Sieltä löytyy joka alan asiantuntijalääkäreitä. Hämeenlinnassa hoito on mitä sattuu, eikä potilas minkään arvoinen, I. L. kirjoittaa.

Sinikka Karlén haluaa ehdottomasti säilyttää keskussairaalan, jossa on saanut aina loistavaa hoitoa.

– Ei olisi mitään järkeä, että sairaita ihmisiä juoksutettaisiin lähes sadan kilometrin päähän saamaan hoitoa.

Myös hattulalainen Pertti Nykänen kiittää niin keskussairaalan kuin edeltäjänsä lääninsairaalan ensiapupoliklinikka- ja vuodeosastohoitoa.

– Nyt poliitikoilla on oiva mahdollisuus toteuttaa hyvinvointivaltion, kunnan ja seutuyhteisöjen resurssien ylläpitoa. Terveydenhoitopalvelut vaativat omat kustannuksensa vauvasta vaariin! Nykänen muistuttaa. (HäSa)