Uutiset

Sairaana työskentely tulee kalliiksi

Sairaana töihin tuleminen maksaa Suomen kansantaloudelle vähintään 3,4 miljardia euroa vuodessa. Näin laskee sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä keskiviikkona julkaistussa laskelmassaan. Luku perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan sairaana työskentely aiheuttaa vähintään yhtä paljon kuluja kuin sairaana kotiin jääminen.

– Suomessa ilmiön laajuutta ei ole tutkittu. Siksi arvio on konservatiivinen, ministeriön työsuojeluosaston ylitarkastaja Mikko Rissanen kertoo.

Sairaana työskentely ja sairaspoissaolot maksavat yhteiskunnalle yhteensä 6,8 miljardia euroa. Työkyvyttömien menetetty työpanos ja työikäisten terveydenhuoltomenot rokottavat yhteiskuntaa molemmat noin kahdeksalla miljardilla eurolla. Kun summaan lisätään vielä työtapaturmat ja ammattitaudit, päästään 24,5 miljardiin euroon. Rissanen ei kuitenkaan mielellään laske lukuja yhteen.

– Summasta tulee liian suuri, ja kädet nostetaan pystyyn.

Kustannukset liittyvät hänen mukaansa kiinteästi yhteen. Tapaturma voi johtaa sairaana työskentelyyn, siitä sairaspoissaoloihin ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tutkija Kimmo Vännin mukaan sairaana töihin tuleminen on yleistä. Etenkin laman aikana työpaikkojensa puolesta pelkäävät työntekijät haluavat näyttää tehokkailta, vaikka vaikutus on usein päinvastainen. Hän on tutkinut aihetta Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Hänen mukaansa migreeni, päänsärky, erilaiset allergiat ja flussat ovat tyypillisiä sairauksia, joiden takia ei välttämättä jäädä kotiin.

Vajaakuntoinen työntekijä ei kuitenkaan voi tehdä työtä terveen työpanoksella.

– Esimerkiksi migreenikohtauksen yhteydessä työteho saattaa pudota nollaan.

Myös stressiä ja masennusta on yhä enemmän. Pahimmillaan työkyky alenee pysyvästi.

Sairauspoissaolojen hinta on helppo laskea. Sairaana työskentelyn kustannukset muodostuvat sen sijan monimutkaisemmin. Osa töistä saattaa jäädä tekemättä. Tiimin muut jäsenet tekevät vajaakuntoisen töitä omiensa kustannuksella. Virheiden ja riskien määrä kasvaa, kun sairas työskentelee väsyneenä.

Vännin tekemän tutkimuksen mukaan esimiehillä on suuri merkitys. Jos työtekijät kokevat johtamisen reiluksi ja hyväksi, sekä sairaspoissaolot että sairaana työskentely vähenevät. Vännin mukaan myös työn parempi organisointi, mielekkyyden kokemus ja hyvä ryhmähenki vaikuttavat kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on kartoittaa yleisesti hyväksytty hinta menetetylle työpanokselle. Kun summista ei tarvitse kiistellä, voidaan keskittyä ongelmien ratkaisuun. Mikko Rissasen mukaan niin palkansaajat, työnantajat kuin valtiokin hyötyvät työhyvinvoinnin lisäämisestä.

– Esimerkiksi sairauspoissaolojen kustannus on yhteensä 3,4 miljardia. Työnantaja maksavat tästä kaksi miljardia ja Kela 800 miljoonaa.

Työntekijältä jää saamatta noin 600 miljoonaa.

Rissasen mukaan kustannuksia voi laskea kaikkien osapuolten yhteistyöllä. Työhyvinvointiin panostaneissa yrityksissä sairauspoissaoloja voi olla puolet vähemmän kuin keskimäärin. Myös yhteiskunta voi tukea liikuntaa ja terveyskasvastusta. (LM-HäSa)

Asiasanat