Uutiset

Sairaanhoitajien rekrytointi on törmäämässä puutteelliseen kielikoulutukseen

– Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen kangertaa niin kauan, kun akateemisesti koulutetuille ei ole tarjolla suomen kielen opetusta.

Näin sanoo erikoissuunnittelija Marju-Riitta Ilmonen Helsingin yliopiston Palmenian Lahden yksiköstä.

Hän ei usko espanjalaisten sairaanhoitajien ratkaisevan Kotkan, Kouvolan sen paremmin kuin Lahdenkaan sairaanhoitajapulaa.

Parhaillaan työttömyydestä kärsivästä Espanjasta hakeudutaan joukoittain Suomeen Kymenlaaksoon ja Satakuntaan.

– Asiantuntija-ammateissa työskentelevät eivät pysty hoitamaan työtään kielikokeessa vaaditulla auttavalla suomen kielen taidolla.

Marju-Riitta Ilmosen kokemuksen mukaan esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan tarvitseman kielitaidon opiskelu vie vähintään neljä vuotta.

– Kielen ohella opitaan kulttuuria, joka on edellytys ymmärtämiseen ja ymmärretyksi tulemiseen. On ajateltava potilasturvallisuutta, Ilmonen korostaa.

Arki opettaa puhumaan

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa yhteistyössä filippiiniläisiä sairaanhoitajia rekrytoineen Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen haluaa kyseenalaistaa kielitaidolle asetetut tiukat vaatimukset.

– Ihminen oppii työssään työympäristössään sitä kieltä, mitä tarvitsee. Onko hänen tarpeen opiskella oppilaitoksessa irti arjesta? kysyy Minna Vanhala-Harmanen, joka toimii myös Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n hallituksessa.

Opteam on antanut filippiiniläisille Filippiineillä yhdeksän kuukautta kokopäiväistä suomen kielen opetusta.

Sen avulla 20 sairaanhoitajan ryhmä suoritti Suomessa kolmen kuukauden harjoittelujakson jälkeen suomen kansalaisuuteen oikeuttavan kielikokeen. Ryhmä on valmistunut ja työskentelee Hyksissä.

Opteam on rekrytoinut työntekijöitä Hyksin lisäksi myös esimerkiksi Tampereelle Hatanpään kantasairaalaan.

Rekrytointi-yritys ei pidä ongelmana, etteivät kaikki työllisty ammattitaitoaan vastaavaan työhön.

– Monelle Suomeen tulevalle sairaanhoitajalle lähihoitajan työ on itsenäinen työ aivan toisin kuin sairaanhoitajan työ kotimaassa. Kielitaidon vuoksi moni hakeutuu lähihoitajaksi, Minna Vanhanen-Harmanen toteaa.

Laillistaminen uudistumassa

Valvira valmistelee järjestelmää, jolla arvioidaan vastaako ETA:n ulkopuolella koulutetun sairaanhoitajan pätevyys suomalaisen koulutuksen tuottamaa osaamista, ja voidaanko henkilölle myöntää sairaanhoitajan laillistus.

Tarkoitus on saada käyttöön yhtenäinen osaamis- ja pätevyystason arviointi, kuten nyt jo on käytössä lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Laillistaminen tapahtuisi yhtenäisten kuulustelu- ja harjoittelujärjestelmien perusteella sekä harjoittelujaksoin yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja opetussairaaloiden kanssa.

Kielitutkinnon yhteyteen valmistellaan ammatillista kielikoetta. (HäSa)