Uutiset

Sairaanhoitopiiri kompuroi hoitotakuussa

Kanta-Hämeen keskussairaalalla on jatkuvia vaikeuksia pitkistä hoitojonoista. Hoitotakuu ei toteudu, koska tällä hetkellä yli puoli vuotta jonossa olleita potilaita on lähes viisisataa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira lähetti keskussairaalalle huomautuksen jo toukokuussa, silti kesäkuukausina jonot vain pitenivät. Virasto asetti takarajaksi lokakuun, mutta siihen mennessä jonot tuskin katoavat. Vaikka sairaala onnistuisi tehostamaan leikkaustoimintaa ja ostamaan palveluja muualta, jono ei tyystin poistu, sillä siihen tulee koko ajan uusia potilaita. Kaikkiaan jonossa on lähes 2 500 potilasta, joista parituhatta on toistaiseksi odottanut alle puoli vuotta.

Ylipitkät jonot eivät ole Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä uusi ilmiö. Pari vuosi sitten viranomaiset asettivat sille puolen miljoonan euron uhkasakon. Sakko ei langennut maksuun, koska sairaanhoitopiiri lähetti omistajilleen, Kanta-Hämeen kunnille 1,5 miljoonan euron lisälaskun, jonka turvin jonossa olleet potilaat hoidettiin.

Sairaanhoitopiirin horjuvaa taloutta on yritetty parin viime vuoden ajan päättäväisesti tervehdyttää. Menoja on leikattu ja toimintaa pyritty kaikin puolin tehostamaan. Tilanne on tukala kuin harakalla tervatulla katolla. Kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu kiinni ja päin vastoin. Kun säästöt tehoavat, leikkausjonot kasvavat. Jos ne puretaan lisätöitä teettämällä tai ulkoistamalla, kustannukset karkaavat uudelleen. Kestävää ratkaisua onnettomaan tilanteeseen ei ole keksitty.

Keskussairaalan omistajakunnat kamppailevat omissa talousvaikeuksissaan eivätkä ne hevin myönnä lisärahaa erikoissairaanhoitoon. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvavat ensi vuonna 3,5 prosenttia. Sekin on liikaa kunnille, joiden verotulot eivät taantuman jäljiltä vielä ole kääntyneet kasvuun. Keskussairaalan on turha odottaa omistajiltaan avokätisyyttä. Sen on edelleen tehostettava omaa toimintaansa, korjattava rakenteitaan ja työtapojaan nykyistä tuottavampaan suuntaan.

Keskussairaalalla on Hämeenlinnan lisäksi sairaala myös Riihimäellä. Yhdeksi säästökohteeksi esitettiin sen yöpäivystyksen keskittämistä Hämeenlinnaan. Päivystyspalveluja käyttää vain muutama potilas vuorokaudessa ja Hämeenlinnan päivystyspoliklinikalle on matkaa vain kolmisenkymmentä kilometriä. Riihimäen kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt yöpäivystyksen siirtoa eli valmiutta tuottavuuden parantamiseen ei löytynyt. Riihimäen päivystysjärjestelyt eivät tietenkään pelasta keskussairaalan taloutta, mutta valtuuston linjaus osoittaa, kuinka vaikeata on tehdä ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan päivystysyksiköille uusia vähimmäisvaatimuksia. Niiden tultua voimaan Riihimäellä on panostettava päivystyspalveluihin nykyistä tuntuvasti enemmän tai siirtää palvelut Hämeenlinnaan.

Silloin päättäjät joutuvat valitsemaan pienimmän riesan tien.

Päivän lehti

19.1.2020