Uutiset

SAK astuu reviirinsä ulkopuolelle

Radiouutisten mukaan SAK on ainoa suomalainen työmarkkinajärjestö, joka avoimesti liputtaa oman ehdokkaansa puolesta ensi talven presidentinvaaleissa.

Kenellekään ei ole yllätys, että ehdokas on tasavallan istuva presidentti Tarja Halonen. Hän on taustaltaan sosiaalidemokraatti, joka lähti aikoinaan nousujohteiselle poliitikon uralleen ay-lakimiehen tehtävistä. Hän on SAK:n oma kasvatti.

Muut palkansaajakeskusjärjestöt, muun muassa STTK ja Akava eivät lähde yhdenkään yksittäisen ehdokkaan julkitukijaksi, joskin niiden jäsenten joukosta löytyy henkilöitä, jotka kuuluvat ehdokkaiden tukiryhmiin.

Myöskään työnantajat tai maataloustuottajat eivät järjestöinä osallistu vaaleihin kenenkään joukoissa eivätkä ne ole lupautuneet kampanjoiden maksumiehiksi.

Tarja Halonen on sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton ehdokas. Näiden puolueiden kannattajat muodostavat enemmistön SAK:n jäsenkunnassa. Mutta he eivät kykene monopolisoimaan koko keskusjärjestöä, sillä sen jäsenliittoihin kuuluu äänestäjiä kaikista poliittisista ryhmistä ja huomattava osa on myös poliittisesti täysin sitoutumattomia. Heitä saattaa närästää se, että etujärjestö leimautuu näin tiukasti yhden ehdokkaan kannattajaksi.

SAK ei ole poliittinen puolue, sen ensisijaisena tehtävänä on jäsentensä edunvalvonta työelämässä. Kansanvalta kanavoituu puolueiden kautta, ne asettavat ehdokkaat eduskuntavaaleihin ja muodostavat maahan hallituksen. Puolueet vastaavat myös presidentinvaalikampanjoista.

On vaikeata kuvitella, mitä etuja jäsenistölleen SAK saa Halosta avoimesti ja ehkä myös taloudellisesti tukemalla. Tasavallan presidentti ei istu tupopöydässä eikä hänen rooliinsa kuulu edes ohjata työmarkkinamekanismeja.

SAK:n ja sosiaalidemokraattien yhteistyön voi ennakoida entisestään syvenevän SDP:n uuden puheenjohtajan myötä. Presidentti Halosen tapaan puheenjohtaja Eero Heinäluoma on ammattiyhdistysliikkeen kasvatti. Hän nousi puoluejohtoon juuri ay-väen tuella. Ilman sitä demarijohtoon ei enää ole kenelläkään mahdollisuuksia.

Tilanne alkaa jossain määrin muistuttaa naapurimaatamme Ruotsia. Siellä on perinteisesti asetettu yhtäläisyysmerkit ammatillisen keskusjärjestön LO:n ja sosiaalidemokraattisen puolueen väliin. Ne ovat yhtä ja samaa koneistoa, joka hoitaa politiikan ja etujärjestön tehtäviä.

Presidentinvaaleihin on aikaa muutama kuukausi ja tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Tarja Halonen valitaan toiselle kaudelle. Ei ehkä suoraan ensimmäisellä kierroksella, mutta kuitenkin toisella äänestyskerralla. Valintansa jälkeen hän on koko kansan presidentti, ei yksin työväenliikkeen, siihen lukeutuvien puolueiden tai etujärjestöjen.

Tätä taustaa vasten SAK:n avoin tuki saattaa olla jopa jossain määrin kiusallista ja karkottaa äänestäjiä. Tasavallan presidentillä ei juuri ole keinoja maksaa mahdollista kiitollisuudenvelkaansa.