Uutiset

SAK:lla terveitä ajatuksia työstä

SAK julkisti tiistaina työllisyysohjelman, jolla se patistaa muita työmarkkinajärjestöjä ja hallitusta keskusteluun työllisyydestä. Puheenjohtaja Lauri Ihalainen piikitteli hallitusta kehottamalla työllistämiseen eikä vain vaalien odotteluun. Ihalainen tietää varsin hyvin, että hallituksessa ei aiota enää tällä vaalikaudella tehdä suuria taloudellisia päätöksiä.

Itse asiassa työllisyyden hoidossa sama mieliala on vallinnut jo vuosia. Kun talous on kehittynyt melko hyvin, työttömyyden on annettu jäädä ennalleen. Päätöksentekijät tietävät varsin hyvin suurimman työttömien sukupolven parhaillaan siirtyvän eläkkeelle.

Maton alle on lakaistu tosiasia, että työttömien siirtyminen eläkkeelle ei lisää työtätekevien määrää. Työttömien toimeentulo siirtyy eläkerahastojen varaan samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien työtätekevät ihmiset jättävät työelämän. Kokonaiset alat menettävät yhtä aikaa työntekijänsä. Suonenisku on kansantaloudellisesti niin kova ja arvaamaton, että sitä ei pitäisi vain odotella.

Työttömyystilastoja on kaunisteltu kalliilla koulutuksella ja tukijärjestelyillä. Suomesta on kuitenkin puuttunut todellinen halu pahan työttömyyden nujertamiseen. Myös SAK:n ohjelmasta puuttuvat kaikkein karvaimmat lääkkeet, joita työttömyyden nujertaminen edellyttäisi. SAK ei edes kerro, mistä otetaan varat ”aktiivisen työllisyyspolitiikan” kehittämiseen. Järjestö vain vaatii, että työntekijöiden verotusta ei saa kiristää.

SAK:n ohjelma työllisyyden kohentamisesta on kuitenkin tervetullut patistus. Ohjelma sisältää myös arvokkaita ja terveitä periaatteita, jotka olisi syytä muistaa työllisyyskeskustelussa. SAK ei kuvittele, että ihmisten elanto ja työpaikat turvataan särkemällä koneita. Suomen suurin palkansaajien keskusjärjestö liputtaa avoimesti vapaan kaupan puolesta – kunhan vapailla markkinoilla toimivissa maissa kohtuullisesti huolehdittaisiin työntekijöiden oikeuksista.

SAK pyrkii edistämään työn tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Palkansaajat vaativat lisää rahoitusta pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille. Järjestö kannattaa elinkeinopolitiikan ja koulutuksen kehittämistä.

Suomen työläisten etujärjestö on kaukana useiden EU-maiden veljesjärjestöistä ja niiden ammattiliittojen lähes militantista ajattelusta. Itse asiassa SAK ajaa useissa asioissa teollisuuden kanssa samaa tervettä sosiaali-, elinkeino- ja talouspolitiikkaa.

Työllisyydenkin kohentamiseen olisi Suomessa hyvät lähtökohdat, jos yhteiskunnan eturyhmät vielä hieman ryömisivät omista poteroistaan avoimeen keskusteluun tilanteesta ja päälle kaatuvista ongelmista. Valitettavasti mitään merkkiä tällaisesta ei ole näkyvissä.

Tulevat hallitukset joutuvat kaikesta huolimatta tekemään rajuja päätöksiä turvatakseen hyvinvoinnin suomalaisille. Kun SAK helpottaa avoimella keskustelulla ratkaisuja, niin toivottavasti se ei enää kaivaudu menneisyyden asemiin.