Uutiset

SAK:n Eloranta kohuraportin sisällöstä: Perhevapaat uudistettava – SAK hyväksyy veronkorotukset

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta  puolustaa viime keväänä solmittua kilpailukykysopimusta, vaikka sen vaikutukset saattavat talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan muodostua vahingollisiksi Suomen julkiselle taloudelle.

– Yhteiskunnan ilmapiiriin oli myönteinen vaikutus sillä, että kyettiin ja että kyetään sopimaan. Aika kovan konfliktin kautta olisi menty eteenpäin, jos sopimusta ei olisi syntynyt. Olisi huomattavasti rauhattomampaa ollut, Eloranta arvioi Lännen Medialle.

 

 

Eloranta ei ole eri mieltä arviointineuvoston raportin kikyä koskevasta arviosta, mutta hän huomauttaa, että taloustieteessä ei kyetä arvioimaan sellaisia asioita ”kuin yhteiskunnallinen ilmapiiri”.

– Ei sitä oteta huomioon makrotaloudellisissa malleissa, eikä voidakaan ottaa. Suomen talouden kehitykselle olisi voinut olla huomattavasti vahingollisempi tie vaihtoehto, jossa kikyä ei olisi syntynyt, SAK:n puheenjohtaja toteaa ja viittaa laajojen lakkojen uhkaan.

Sopimusta hän ei edelleenkään pidä ihanteellisena.

– Kiky on epätäydellinen. Siinä on monia seikkoja, joita ei olisi pitänyt tehdä ollenkaan. Työajan pidennys ja julkisen puolen lomarahojen leikkaus kirvelevät meitä. On epävarmaa, kuinka hyvin vuosityöajan pidennys 24 tunnilla vie eteenpäin yritysten kilpailukykyä maailmassa, jossa käsitys työajasta ylipäänsä on murroksessa. Tästä ay-liikkeellä oli erilainen näkemys työnantajan ja hallituksen kanssa, Eloranta muistuttaa.

Finanssipolitiikkaa on arviointineuvoston mukaan tiukennettava julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi. SAK:n mielestä verotuksen kiristäminen on pidettävä mukana keinovalikoimassa.

– Tuloveron kevennykset olivat perusteltuja, jotta kilpailukykysopimus ei hyydyttäisi kotimaista kulutusta. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun työllisyys paranee kilpailukyvyn ja viennin elpyessä. Kestävyysvajeen kurominen umpeen ei voi perustua pelkästään menoleikkauksiin, Eloranta väläyttää vihreää veronkorotuksille.

Eloranta ihmettelee, miksi hallitus on työllisyyspolitiikassaan jämähtänyt kustannuskilpailukyvyn kyttäämiseen.

– Palkansaajat ovat kantaneet ison vastuun työllisyydestä pidättäytymällä palkankorotuksista ja kasvattamalla osuuttaan sosiaalivakuutusmaksuista. Kilpailukykysopimus loi talouteen vakautta ja valoisammat näkymät, mutta mikään ihmelääke se ei ole Suomen ongelmien korjaamiseksi, hän toteaa.

Eloranta painottaa, että talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää tiistaina julkistetussa raportissaan huomiota matalasti koulutettujen poikkeuksellisen huonoon työllisyystilanteeseen.

Hän vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan.

– Koulutusleikkaukset eivät tuo Suomeen yhtään uuttaa työpaikkaa. Sen sijaan leikkaukset vaikeuttavat entisestään yli 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneen aikuisen mahdollisuuksia saada töitä, hän pelkää.

SAK esittää koulutusleikkausten sijaan oppivelvollisuusiän pidentämistä, perustaitojen ottamista mukaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen ja työttömänä opiskelun helpottamista. Myös aikuisille suunnattuja tutkintoja SAK uudistaisi alanvaihtoa helpottavaan suuntaan.

Arviointineuvoston raportista käy ilmi, että alle 35-vuotiaiden naisten työssäkäynti on Suomessa vähäistä. Eloranta ja SAK arvioivat Suomen työllisyysasteen paranevan 1,5 prosenttiyksiköllä, jos nuorten naisten työllisyys saadaan nostettua Ruotsin tasolle.

– Yksi syy työllisyyseroon on Suomen jähmeä perhevapaamalli, joka pitää uudistaa pikaisesti. SAK:n esittämä malli joustavoittaa perheen ja työelämän yhdistämistä, Eloranta sanoo ja odottaa hallituksen nyt uudistavan pikaisesti perhevapaita. LM-HäSa