Uutiset

Saksalainen sää on tullut jäädäkseen

Katsoin toissailtana toisella silmällä urheilu-uutisia. Yhtäkkiä huomioni valpastui, kun televisiossa näytettiin kuvaa lumettomilta Alpeilta, jossa on kuulemma lämpimintä 1300 vuoteen. Laskettelurinteiden hissit heiluivat tyhjyyttään tuulessa ruskeana pilkottavan maan yläpuolella.

Toisen epäonni on toisen onni. Urheiluruudun mukaan Euroopan parhaimmassa kunnossa olevat rinteet löytyvät tällä hetkellä Suomen lapista. Rukalla ja Levillä yrittäjät hierovatkin jo käsiään odotellessaan täysiä lentokoneellisia talviurheilijoita.

Mutta ei ole talvi entisensä Suomessakaan. En muista lumirajan koskaan olleen itsenäisyyspäivän aikoihin näin korkealla, reippaasti Oulun yläpuolella. Kun pohjoisessa nautitaan lumileikeistä, muu Suomi ihmettelee kukkapenkeistä päätään työntäviä krookuksia ja pähkinäpensaiden suuria silmuja.

Kun muutama vuosi sitten puhuttiin, että Suomen ilmasto tulee jatkossa muistuttamaan Pohjois-Saksan ilmastoa, nyt ennustus on käymässä toteen. Hämeenlinnan jouluvalot lumettoman torin tuntumassa näyttivät ensin kummallisen tutuilta, kunnes tajusin, että mielessäni väikkyivät uutiskuvat saksalaisten joulutoreilta.

Ilmastotutkijoiden mukaan tämän syksyn kaltaisiin leutoihin säihin on syytä tottua, sillä jo tapahtuneita muutoksia ei voida enää hillitä.

Nyt voidaan vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka paljon talvisää tästä vielä lämpenee ja kuinka paljon ilmaston ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä, tulvia ja yllättäviä paukkupakkasia tulevaisuudessa esiintyy. Moniko uskaltaa pian rakentaa järven rannalle tai lähteä turvallisin mielin kaukolomalle?

Jo useamman vuoden olemme saaneet kuulla, että Suomella olisi ainutlaatuinen tilaisuus lyödä rahoiksi ympäristöteknologian kehittämisessä. Tulokset vain eivät puhu puolestaan.

Miten yritykset lähtisivät satsaamaan uuden vähäpäästöisen teknologian tuotekehittelyyn, kun jo olemassa oleviakaan mahdollisuuksia ei hyödynnetä laajasti?

Yksi hyvä esimerkki löytyy läheltä. Vaikka ilmakehälle erittäin haitalliset kaatopaikkakaasut on pitänyt ottaa talteen jo vuoden 2002 alusta alkaen, niitä hyödynnetään vain muutamalla paikkakunnalla. Karanojallakin metaani muutetaan vain ilmastolle vähemmän haitalliseen muotoon ja poltetaan ympäri vuorokauden palavassa soihdussa. Tunnissa harakoille menee 500 öljylitraa vastaava määrä lähes valmista lämpöenergiaa.

Nyt Karanojalla tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa putki Vanajan voimalalle, jolloin Vattenfall voisi hyödyntää kaasut omassa energiantuotannossaan. Vaikkei kyse ole Vattenfallin kannalta isosta asiasta, yritys haluaa nostaa profiiliaan suosimalla strategiansa mukaisesti uusiutuvia ja biopolttoaineita.

Tavallisessa perheessä ympäristöstä välittäminen on vaikkapa sitä, että kierrättää jätteet, muistaa irrottaa kännykän laturit seinästä ja hankkii öljylämmityksen sijaan maalämpöpumpun. Aika moni näin jo tekeekin.

Jos tavalliset ihmiset ovat valmiita muuttamaan tapojaan ja sijoittamaan energiatehokkuuteen hieman rahaakin, kyllä samaa voi odottaa myös yrityksiltä.

Päivän lehti

29.1.2020