Uutiset

Saksan hallitussopu voi olla monella tapaa hauras – "Merkel osoitti nyt, että häntä voidaan painostaa"

EU:ssa ei voida vielä huokaista helpotuksesta sen suhteen, että Saksan hallituskriisi olisi täysin ohi. Alustava sopu on kuitenkin syntynyt. Deutsche Welle kertoo, että liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolue olisi päässyt sisäministeri Horst Seehoferin CSU-puolueen kanssa sopuun välejä kiristäneestä maahanmuuttolinjasta. CSU on CDU:n baijerilainen sisarpuolue.

Saksaan on tarkoitus perustaa ”transit-keskuksia” ohjaamaan ja kontrolloimaan EU:n sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä.

Ratkaisuun kuuluu Saksan halu sopia kahdenvälisistä turvapaikanhakijoiden palautussopimuksista valtioiden kanssa.

Muun muassa Saksan politiikkaan erikoistunut yliopistonlehtori Kimmo Elo Helsingin yliopistosta sanoo olevansa toistaiseksi skeptinen sovun pitävyyteen.

– Ensikommenttien perusteella lopullisesti ei ole vielä onnistuttu. Hallituskumppaneina olevien Saksan demareiden suhtautuminen transit-alueisiin on vielä avoin. Aiemmin SPD on niitä vastustanut. Käytännön toteutuskin on toinen asia. Muutamassa päivässä muutos ei onnistu. Saksan poliisijärjestöt ovat olleet epäileväisiä sen suhteen, miten resurssit riittävät. Itävallasta on myös kuulunut teräviä kommentteja, ettei tämä olisi hyvä ratkaisu, Elo pohtii.

Elo nostaa esille myös sen, ettei Saksalla ole kahdenvälistä palautussopimusta Italian kanssa. Juuri Italiaan kohdistuu nykyisin suurin muuttoliike, kun siirtolaiset pyrkivät Pohjois-Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan.

– Italia olisi Saksalle tärkein maa solmia kahdenvälinen sopimus, Elo toteaa.

Jonkinlaisen sopuratkaisun syntyminen on kuitenkin hyvä merkki Saksan politiikassa.

– Tässä vaiheessa ratkaisulla on symbolinen merkitys ja se on Merkelille tärkeätä, että konflikti sisarpuolueen kanssa saataisiin hoidettua. Hallitus on ollut pystyssä reilut sata päivää. Hallituksen kaatuminen voisi johtaa arvaamattomaan tilanteeseen, Elo pohtii.

Hallituksen muodostaminen otti Saksassa kevään aikana koville.

Merkel valmis kompromisseihin

EU:n toiminnan kannalta Saksan hallitussopu olisi tärkeä saavuttaa. Ilman mitä tahansa jäsenmaata päätöksenteko vaikeutuu ja Saksa on yhtenä suurimpina maista ratkaisevassa asemassa unionin kehittämisessä.

– EU:n rakenne on sellainen, ettei se ole toimintakykyinen, jos yksi maa on halvaantunut, Elo sanoo.

Sovun syntymiseen on vaikuttanut todennäköisesti se, että Merkel on valmis tekemään kompromisseja pitääkseen hallituksen kasassa.

– Horst Seehofer pelasi nyt upporikasta ja rutiköyhää. Hän ulosmittasi sen, että Merkel on kompromissihalukas poliitikko. Saattoi olla, että Seehofer laski tämän kompromissivalmiuden varaan. Merkel osoitti nyt, että häntä voidaan painostaa, Elo miettii.

Turvapaikkapolitiikasta sopimiseen Saksan tilanne ei kuitenkaan välttämättä tuo helpotusta. Elo arvioi, että EU:ssa Saksan lähellä sijaitsevat maat, kuten Puola, Unkari, Itävalta ja Italia, voivat yrittää hyödyntää Merkelin heikentynyttä poliittista asemaa jatkossa. Näissä maissa vallassa olevat hallitukset ovat hyvin tiukan turvapaikkapolitiikan kannalla ja Merkel teki nyt kansallisen myönnytyksen tiukemman linjan suuntaan.

– Eurooppalaisen ratkaisun löytyminen tämän jälkeen on entistä vaikeampaa. Moni asiantuntija on korostanut sitä, että maahanmuutto- ja pakolaispolitiikat pitäisi erottaa toisistaan. Saksassa esimerkiksi Seehoferin huomio on ollut lähinnä pakolaisissa ja turvapaikanhakijoissa, Elo toteaa.

Viime viikon lopulla EU:n huippukokouksessa saatiin aikaan linjauksia muun muassa EU:n sisälle ja mahdollisesti ulkopuolellekin perustettavista keskuksista, joissa turvapaikkaan oikeutetut siirtolaiset eroteltaisiin muista. Vapaaehtoisuuteen perustuvien keskuksien syntymisestä ei kuitenkaan ole varmuutta.

Ratkaisematta jäivät myös olennaiset kysymykset Dublin-asetuksen kehittämisestä, mikä on yksi kiperimmistä kysymyksistä eurooppalaisen ratkaisun saavuttamisessa. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan vastaanotosta vastaa se jäsenvaltio, jossa hänen sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai jossa hänelle on myönnetty ensimmäisen kerran Schengen-viisumi.

Viime vuosina Dublin-asetusta ei ole kovin hyvin EU:ssa noudatettu, kun turvapaikanhakijoita tuli vuosina 2015–2016 ennätysmäärä.

Tuoreimpia artikkeleita