Uutiset

Saksan vaalituloksesta kummajainen

Saksan sunnuntaiset liittopäivävaalit olivat äärimmäisen tasaiset. Jännitystä tosin latisti se, ettei lopullista tulosta saatu vielä selville, vaan peli pitkittyy ja samalla mutkistuu.

Vaalit ovat ohi vasta 2. lokakuuta, koska yksi dresdeniläinen vaalipiiri on vielä äänestämättä Saksan vaalijärjestelmän kummallisuuden takia. Vaalien siirtämisen perusteena oli ehdokkaan kuolema.

Sosiaalidemokraattisen SPD:n liittokansleri Gerhard Schröder onnistui viime hetkillä kääntämään juuri sen verran saksalaisia puolelleen, ettei kristillisdemokraattien CDU:n Angela Merkelin kampanja riittänyt siivittämään häntä suoraan maansa vallanpitäjäksi.

Kaksi valtapuoluetta ovat lähes tasoissa: kristillisdemokraatit ovat saamassa 225 paikkaa ja sosiaalidemokraatit kolme paikkaa vähemmän.

Molemmat puolueet joutuvat tunnustamaan hävinneensä, niiden kannatus putosi edellisistä vuoden 2002 vaaleista.

Tasapelin seurauksena hallituskuviot ovat täysin levällään. Vaalitulos on kummajainen: molemmat paikasta auringossa taistelleet puoluejohtajat ilmoittautuvat liittokansleriksi, vaikka tilaa on vain toiselle. Siten myös tie yhteishallitukseen on vastenmielinen.

Saksan talous on ollut pitkään pahoissa vaikeuksissa: maassa on peräti viisi miljoonaa työtöntä. Näkymät alkavat kuitenkin jo sen verran kirkastua, ettei kriisi pakota valtakaksikkoa lyömään hallitushynttyitään yhteen.

Saksan uuden hallituksen toimintakyky on kyseenalainen jo ennen sen syntymistä. Se ei lupaa hyvää kaivatuille talousuudistuksille. Hallitus joutuu hakemaan politiikassaan väkisinkin tahmeita kompromisseja.

Schröderin ja Merkelin keskinäinen kamppailu johti mitä ilmeisimmin vastareaktioon: molempien tappioon. Muitakin kuin protestiääniä valui vaaleissa muille puolueille. SPD:n kanssa hallituksessa istuneet vihreät eivät päässeet voiton osille, joten puoluetta halutumpi apupuolue hallitukseen lieneekin liberaalipuolue Vapaat demokraatit.

Kaikuna menneestä liittopäivävaalien menestyjiin kuului uusi vasemmistopuolue Linkspartei. Saksan hallitukseen puolueella ei kuitenkaan liene asiaa.

Gerhard Schröder otti riskin järjestämällä ennenaikaiset vaalit. Hänen tarkoituksenaan oli hankkia talousuudistuksilleen luottamuslause, jota ilman hän kuitenkin jäi.

Angela Merkelin hyökkäys jäi puolitiehen, eikä Saksa ottanut askelta porvarilliseen suuntaan. Merkeliin odotuksensa kohdistaneet joutuivat pettymään.

Euroopalle sen keskeisen talousveturin vaikeudet eivät ole yhdentekeviä. EU:n kasvu- ja vakaussopimus on jo menettänyt merkitystään, kun sitä aikanaan tiukasti vaatinut Saksa ei ole pysynyt moneen vuoteen sopimuksen rajoissa. Jäsenmaiden budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta sääntöä on katsottu läpi sormien, koska on ymmärretty Saksan yhdistymisen koituvan kalliiksi.