Uutiset

Salaatin ei ole pakko olla kevyt

Salaatin syvin olemus jaksaa yhä hämmentää salaattiravintolan ensikertalaisia. Keskustalossa Salaattivitriiniä pyörittävä Mika Seppälä ja ravintolatyöntekijä Milla Ojala sanovat monien yhä uskovan, että salaatti tarkoittaa vain ja ainoastaan vihreitä lehtiä.

Toki vihreä salaatti on myös ”salaattia”, mutta tarvittaessa sana voi tarkoittaa vaikka kuinka tuhtia ateriaa.

-Salaatista voi tehdä hyvinkin tukevan esimerkiksi majoneesipohjalla tai lisäämällä sekaan vaikka kanaa tai ottamalla kaveriksi uuniperunan, Seppälä ja Ojala opastavat.

He sanovat salaatin riittävän vaikka rekkakuskille tai muulle raavasta työtä tekevälle. He täyttäisivät salaattilautasen kasvisten lisäksi kinkulla, juustolla, lohella, kananmunalla ja kurkkusalaatilla.

Salaattivitriinissä periaate on se, että vihreästä salaatista, tomaatista ja kurkusta koostuvalle salaattipohjalle saa kukin asiakas muotoilla aterian oman mielensä mukaan. Tyrkyllä on tavaraa iduista ja fetajuustosta lihapulliin asti.

-Salaatissa vain mielikuvitus on rajana. Monet yllättää se, että aineksia voi yhdistellä täysin oman maun mukaan. Ei ole mitään sääntöä siitä, etteikö voisi syödä lohta ja lihapullia samassa salaatissa, jos yhdistelmästä kerran tykkää, Ojala sanoo.

Syksyllä lihapatojen ääreen?

Salaattivitriinin ovesta kävelee silloin tällöin yhä asiakkaita, joiden ensimmäinen kysymys on: ”Onko tämä ollut tässä kauankin, kun en ole koskaan huomannut?”.

-Hämeessä ollaan selvästi. Vastahan tämä on toiminut yhdeksän vuotta, Mika Seppälä myhäilee.

Seppälän mukaan vuodenajat eivät vaikuta siihen, millaisia salaatteja asiakkaat tahtovat. Esimerkiksi syystrendejä ei ole.
Sen sijaan kesällä kevyesti syöneet ihmiset tuntuvat viileiden kelien tullen siirtyvän tukevampien aterioiden ääreen, Seppälä pohtii.

-Syksyisin on selvästi hiljaisempaa. Lounasaikaan on nytkin jonoa, mutta muuten väkeä käy vähemmän.

Seppälän ja Ojalan mukaan salaatteja suosivat nykyäänkin eniten naiset. Asiakaskunta on ”kirjavaa sakkia”, mutta esimerkiksi lounasaikaan kasvisten äärelle saapuvat Seppälän arvion mukaan ”lähistöllä työssä käyvät virkanaiset”.

”Salaatti-salaatti ei ole hyvää”
Satunnaisotanta Hämeenlinnan keskustassa kertoo, että salaatti hymyilee paikallisten lautasilla lähes joka päivä.

Turenkilainen Ilona Heikkilä sekoittaa yleensä esimerkiksi fetaa, tomaattia ja sipulia.

-Ylipäätään syön paljon salaattia. Se on usein meidän perheessä iltaruoka. Salaatista saa ruokaisan vaikka lisäämällä siihen pastaa, Heikkilä neuvoo.

Myös hämeenlinnalainen Ville Saunamäki on jäänyt koukkuun fetaan. Tomaatti, kurkku ja jäävuorisalaatti ovat kova yhdistelmä syksylläkin, vaikka kotimaisia kasviksia ei enää tahdokaan löytyä.

-Salaattia menee joka päivä. Minulla ei ole kynnystä hankkia tuontikasviksia. Ulkomailta tuotujenkin joukosta löytyy aina jotain hyvää. Vaikka kyllä kesällä tulee syötyä salaattia enemmän kuin talvisin, hän pohtii.

Turengin yhteiskoulua käyvälle Rosa Mäkelälle salaatti on jotain muuta kuin vihreitä lehtiä. Hän ei nimittäin pidä ”salaatti-salaatista”. Paprika ja kurkku kuulostavat jo paljon paremmilta, hän hymyilee.

-Nykyään on trendikästä syödä salaattia. Se ei ole enää pakkopullaa, pohtivat Mäkelän seurassa Reskan penkillä istuskelevat Laura Lähteenmäki ja Heta Nurmi.

Lähteenmäen ja kasvissyöjäksi tunnustautuvan Nurmen suosikkisalaatti on – yllätys yllätys – kreikkalainen salaatti, jota fetasalaatiksikin kutsutaan. (HäSa)