fbpx
Kolumnit Uutiset

Salaperäinen sähkölangan valtiatar

Viime viikon postin mukana tuli komea värillinen kortti joltakin Elenalta. Mikä lie markkinalähtöinen suttura, kun tyrkyttäytyy oikein nimellä ja vieläpä kotiosoitteeseen?

Turhat kysymykset ja tarpeettoman mielipahan välttääkseni luin kortin ensin rouvalta salaa, lehden välissä. Tarkempi lukeminen paljasti lievän lukihäiriön, korttia ei lähettänytkään salaperäinen Elena vaan Elenia.

Nyt alkoi raksuttaa, tämähän on se Elenia, hetken nimeltään LNI Verkko, omaa sukua Vattenfall Verkko, joka puolestaan polveutuu Hämeen Sähköstä. Sen yhdeksi kantaisäksi käy vaikkapa Kalvolan Sähkö.

Elenia asuu ilmeisesti netissä, koska se oli kortin ainoa yhteystieto. Nettisivuilla sen kodiksi paljastui PL 2 Tampereella Patamäenkadulla ja laskutusosoitteeksi puolestaan SE-962 80 Jokkmokk Ruotsissa. Kerrassaan upeata ja niin kansainvälistä!

Elenian omistaa 90-prosenttisesti ulkomainen sijoittajaporukka, joka osti 60 000 kilometriä sähkölinjoja sekä mätiä, lähes mätiä, mutta myös terveitä sähkötolppia 1,5 miljardilla eurolla ruotsalaiselta Vattenfallilta.

Ruotsalaisyhtiö ehti jo kertaalleen rahastaa suomalaisomistuksensa ja vetäytyi sinänsä ikävästä ja sangen työläästä sähkötolppa-afääristä.

Eläkevakuuttaja Ilmarisen kymmenen prosentin siivu ei pese Eleniasta sinivalkoista, vaikka kortissa puhutaankin suomalaisesta yhtiöstä.

On selvää, ettei Elenia sijoita Suomeen silkasta sosiaalisuudestaan, vaan tavoittelee kelpo tuottoja sijoitukselleen. Me kortin saaneet maksamme taas kerran pylväät ja sähköjohdot.

Kortissaan Elenia lupaa välittää sähköä ja lämpöä. Yhtiö takaa, että asiointi sen kanssa on helppoa ja arki sujuu.

Niin aina, suhteen kestävyyttä onkin tarpeetonta vakuutella. Eleniasta ei pääse ollenkaan eroon yhtä mutkattomasti kuin lukihäiriön aiheuttaneesta kuvitteellisesta Elenasta.

Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa energiantoimittajan tapaan. Piuhat ovat Elenian ja se laskuttaa palveluksistaan sen minkä hyväksi näkee eikä mussutus auta asiaa yhtään. Kukaan muu ei tuo lankojaan sen reviirille.

Kyllä ennen elämä sähkökatkoksen sattuessa oli helppoa. Vain soitto Kalvolan Sähköön, niin tirehtööri komensi miehet linjoille. Tuota pikaa mopo pärähti sähköntalon seinustalta käyntiin ja sähkömies viiletti vikapaikkaan tolppakengät repussa kilisten, oksasaha ja muut pitkävartiset astalot jalkovälissään.

Hämeen Sähkön ja vielä Vattenfallinkin aikana aina tyynen rauhallinen käyttöpäällikkö Markku Vänskä vakuutti sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa yhtiön tekevän parhaansa, jotta sähköt saataisiin nopeasti kytketyksi kaikkiin talouksiin.

Vänskästä voimaantuneena moni pientilan emäntä lypsi lehmänsä käsin joskus montakin kertaa. Luottamus parempaan, sähkölliseen huomiseen virisi ammattimiehen vakuutteluista.

Olisi kovin uskaliasta väittää, että sähkökatkokset loppuvat sijoittajien ostettua linjat. Kellepä nyt soitat, kun ei enää ole Kalvolan Sähköä ja Vänskäkin eläkkeellä?

Laitaskin Elenia puhelinnumeroita seuraavaan korttiisi, kaikilla ei vielä ole nettiä.

Menot