Uutiset

Sama palkka samasta työstä

Taloustoimittaja Arno Juutilainen kirjoittaa kiinnostavasti palkkaan liittyvistä asioista kolumnissaan ”Kolme markkaa tunnilta” (18.2.2006). Hän on oikealla asialla perätessään tiettyä palkkatasoa kaikille. Juutilainen tuo kirjoituksessaan ilmi seikkoja, joiden vuoksi vähimmäispalkoista tulisi säätää laissa.Tästä olen hänen kanssaan eri mieltä.

Suomessa vähimmäispalkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan.

Työehtosopimusten yleissitovuudesta säädetään työsopimuslaissa. Meillä noin 90 prosenttia palkansaajista kuuluu yleissitovien työehtosopimusten piiriin. Osa ulkopuolella olevista tahoista käy neuvottelua sopimuksista.

Yleissitovan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka kuuluu maksaa myös sellaiselle palkansaajalle, jonka työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon.

Yleissitovien työehtosopimusten järjestelmä oli esillä, kun työsopimuslaki uusittiin vuonna 2001. Oli tärkeää pitää huolta siitä, ettei yleissitovuuden piiriin pääseminen vaikeudu, koska käytännössä minimipalkat määräytyvät yleissitovuuden kautta.

Laissa säädettiin uusi, yleissitovien työehtosopimusten vahvistamismenettely. Kaikki vahvistetut yleissitovat työehtosopimukset ovat saatavilla julkisesta valtion tietokannasta internet-osoitteesta www.finlex.fi

Lakisääteinen vähimmäispalkka ei noussut lain valmistelussa esille. Sopimukset turvaavat alakohtaiset vähimmäispalkat ja ovat joustavampi ja reilumpi tapa turvata palkkaminimi kuin lainsäädäntö.

Lakisääteinen vähimmäispalkka ei ole niin yleinen kuin kirjoituksen perusteella voisi luulla. Järjestelmä ei ole käytössä esimerkiksi yhdessäkään Pohjoismaassa.

Laissa säädettyä vähimmäispalkkaa käytetään lähinnä sellaisissa Euroopan maissa, joissa ammatillinen järjestäytyminen on heikkoa.

Yleissitovien työehtosopimusten piiriin kuuluvat vähimmäispalkan osalta myös Suomeen vuokratyöntekijöinä tulleet lähetetyt työntekijät toisin kuin kirjoituksesta saattoi päätellä. Yleissitovan työehtosopimuksen mukainen tehtäväkohtainen vähimmäispalkka tulee maksaa Suomessa työskentelevälle virolaiselle työntekijälle, joka on virolaisen työnantajan palveluksessa.

Toisin kuin kirjoituksesta saattaa ymmärtää, Suomi ei riko Euroopan unionin määräyksiä saati Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n sopimuksia. Suomi ei ole ratifioinut ILO:n vähimmäispalkkaa koskevia yleissopimuksia, koska niissä edellytyksenä on vähimmäispalkkalainsäädäntö.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa vähimmäispalkka on järjestetty yleissitovien työehtosopimusten järjestelmällä. EU:n päätösvallasta palkoista sopiminen on suljettu pois. EU:n perustamissopimuksessa on jäsenmaita sitova määräys siitä, että samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Sama kirjaus löytyy Suomen lainsäädännöstä.

Ikävä kyllä elävässä elämässä palkkatasa-arvo ei täysin toteudu. Naisten palkat ovat miesten palkkoja alhaisemmaat vaikka laki tuli voimaan jo vuonna 1963. Hallitus pyrkii samapalkkaohjelmalla palkkatasa-arvoon. Toinen suuri ongelma on matalapalkka-alojen vajaat työpäivät. Esimerkiksi kaupanalalla ja siivousalalla matalapalkkataso osalaikaisuus ja pätkätyöt aiheuttavat todellisia toimeentulovaikeuksia.

Tarja Filatov

työministeri (sd.)

Hämeenlinna

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic