fbpx
Kolumnit Uutiset

Sama pokerinpelaaja taas Kreikan peräsimeen

Tulin, sähläsin ja voitin silti.

Näin Julius Caesarin kuuluisaa sitaattia mukaillen voisi kuvailla uudestaan Kreikan pääministeriksi nousevan Syriza-puolueen keulahahmoa, Alexis Tsiprasta.

Kreikkalaiset nostivat puolueen viime sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa jälleen vallankahvaan, vaikka Tsipras hyväksyi heinäkuussa EU:n vaatimat mittavat talousleikkaukset vastineena 86 miljardin euron pelastuspaketille vastoin kansanäänestyksen tulosta.

Tai siis rahathan kansa olisi halunnut, mutta ei leikkauksia…

Parlamenttivaalien tulosta sopii ihmetellä, sillä kreikkalaisilla on tunnetusti pitkä poliittinen muisti, joka ulottuu Välimerellä vallinneine sotineen satojen vuosien taakse ja aina antiikin Kreikan aikoihin asti.

Kun Syriza nousi alun perin valtaan, kansa uskoi sinisilmäisesti vaalilupauksiin paremmasta elämästä.

Taloudellisten realiteettien paineessa Alexis Tsipras, tuo Angela Merkelin ja muiden EU-pomojen kanssa tukipaketista ja sen ehdoista pokeria pokerinaamalla pitkään pelannut Kreikan pääministeri, joutui lopulta kääntämään takkinsa, kantamaan vastuunsa ja taipumaan.

Miten tuo kuulostaa suomalaisittain niin kovin tutulta?

Ensin tuli perussuomalaisille jytky, sitten pakoiltiin hallitusvastuuta ja nyt kun puolue hallitukseen viimein uskaltautui, sanat on jouduttu syömään niin kansalaisten paremmasta huomisesta kuin maahanmuuttopolitiikastakin.

Karvasta kalkkia meille suomalaisille palkansaajille on juottamassa kolmikko Tupu (Juha Sipilä, kesk.), Hupu (Alexander Stubb, kok.) ja Lupu (Timo Soini, ps).

Sipilän tuhkimotarina vaalilupauksineen päivineen on sekin oma lukunsa.

Silti – ei kolmikkoa eikä varsinkaan Soinia voi tässä moittia selkärangattomuudesta, päinvastoin. Suomi-lipun heiluttelun sijaan hän osaa kantaa myös vastuuta, kun sitä tarvitaan.

Eihän kukaan pitänyt Iiro Viinasestakaan (kok.), kun hän valtionvarainministerinä 1990-luvun alussa ajoi rajuja menoleikkauksia Suomen historian pahimman laman aikaan.

Vaihtoehtona vaadituille viiden prosentin talouskiristyksille meillä lienisi ajautua Kreikan tilanteeseen.

Vai haluaisitko sinä 68-vuotiaana hengissä selvitäksesi toimia ravintolan apupoikana 300 euron kuukausipalkalla, kuten kesälomalla tapaamani kreikkalaismies, joka ei ollut saanut eläkkeitään?

Menot