Uutiset Helsinki

Sanna Marin: "Suomi onnistui neuvotteluissa nuukaa nelikkoa paremmin"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Eurooppa-neuvoston maratonneuvotteluita medialle keskiviikkona. Marinin mukaan hän seisoo selkä suorana neuvottelutuloksen takana.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli EU-huippukokouksen tuloksia keskiviikkona virka-asunnollaan Kesärannassa. Kuva: Arttu Laitala
Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli EU-huippukokouksen tuloksia keskiviikkona virka-asunnollaan Kesärannassa. Kuva: Arttu Laitala

EU-maiden johtajat hakivat sopua EU:n elpymisvälineestä sekä tulevien vuosien EU-budjetista Brysselissä. Kaksipäiväisiksi ennakoidut neuvottelut venyivät lopulta nelipäiväisiksi, ja sopua haettiin käytännössä läpi yön jatkuneissa väännöissä.

Sopu saavutettiin lopulta tiistaina. Seitsemänvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Koronakriisin aiheuttaman talouspudotuksen jälkihoitoon laaditun kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Siitä 390 miljardia euroa on avustusmuotoista tukea ja 360 miljardia lainaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti sopimuksen syntymisen olleen ehdottoman tärkeää.

– On Euroopan ja Suomen etu, että meillä on ratkaisu monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymispaketista. Suomi tuki sopua, koska meidän taloutemme on erittäin vahvasti kytköksissä koko Euroopan talouteen ja sen elpymiseen, Marin kuvaili.

”En ehkä ole ihan niin pehmeä neuvottelija”

Saavutettu neuvottelutulos on saanut Suomessa kritiikkiä paitsi oppositiosta, myös Sdp:n hallituskumppani keskustan riveistä. Keskustan näkyvistä hahmoista puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni ja europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ovat kommentoineet asiaa kriittiseen sävyyn.

Pääministeri Marin ei kuitenkaan kokenut asiassa olevan hallituksen sisällä ristivetoa. Hän kertoi pitäneensä valtiovarainministeri Matti Vanhasta (kesk.) sekä eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassia (vihr.) ajan tasalla neuvottelujen etenemisestä.

– Olen keskustellut ja laittanut viestiä neuvottelutilanteesta, kuten muillekin viisikon jäsenille hallituksessa. Ei hallituksen sisällä minun käsitykseni mukaan minkäänlaista erimielisyyttä ole. Voimme katsoa luvuista onnistuimmeko vai emme, ja mielestäni onnistuimme, Marin summasi.

Marinilta kysyttiin myös Financial Timesin esittämiä tietoja siitä, että hän olisi neuvottelujen loppuvaiheessa esittänyt Espanjan pääministeri Pedro Sánchezille uhkauksen neuvottelujen kaatumisesta, jos Espanja ei tule nuukia maita vastaan avustusten määrän suhteen.

– Totesin aika suoraan sen, että mikäli toiselta puolelta ei tulla vastaan, me emme saavuta sopua, Marin kommentoi

– En ehkä ole ihan niin pehmeä neuvottelija kuin joistakin kommenteista on saanut lukea. Tietenkin minun tavoitteeni ja tehtäväni on ollut puolustaa Suomen kantaa ja Suomen tavoitteita, mutta kuitenkin sillä tavalla, että olen pyrkinyt toimimaan rakentavasti ja hakemaan sellaista kokonaisuutta, jonka taakse eri maat voivat tulla.

Marin ei uskonut neuvotteluista jääneen pitkän päälle kitkaa EU-johtajien välille.

– Jokainen päämies ymmärtää, että kun puhutaan rahasta, jokainen on tiukkana ja katsoo oman maan tavoitteita. En usko, että tästä hampaankoloon jäi.

Tarkat rajat vastuista tärkeitä

Elpymispaketin osalta Marin laski Suomen onnistumisiin paketin avustusosuuden pienenemisen, jäsenmaiden vastuiden tarkan rajaamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kytkemisen pakettiin.

Suomi oli neuvotteluissa nuukaksi nelikoksi kutsuttujen Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa vaatimassa avustusosuuden pienentämistä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin alkuperäisessä esityksessä avustusten osuus oli 500 miljardia euroa.

– Keskeisimpiä tavoitteitamme oli avustusten suhteellisen osuuden pienentäminen. Sen lisäksi meillä oli muita yksityiskohtaisempia asioita kokonaisuuteen, ehkä yhtenä keskeisimpänä tarkkarajaisuuden määrittely kokonaisuuden sisälle, eli mitkä ovat kunkin maan enimmäisvastuut tästä paketista. Tämä oli aivan ehdoton vaatimus perustuslakivaliokunnalta ja pidän ehdottoman tärkeänä, että tämä on sisällä mukana. Jos tätä ei olisi ollut, me emme olisi voineet tätä pakettia hyväksyä, Marin kertasi.

– Suomen vaatimuksesta ja aloitteesta elpymisvälineeseen tuli selkeä kirjaus kunkin maan enimmäisvastuusta. Tämä tarkkarajaisuus on ollut meidän keskeisimpiä vaatimuksiamme ja tässä onnistuimme. Emme tosiasiallisesti ole yhteisvastuullisesti vastuussa lainoista, vaan kullakin maalla on enimmäisvastuu. Ei voida puhua yleisestä lainojen yhteisvastuusta.

Kansallinen kuori osa Suomen strategiaa

Toisin kuin nuuka nelikko, Suomi ei ollut hakemassa itselleen jäsenmaksupalautuksia.

– Kaikessa intressimme eivät kohtaa nuukan nelikon maiden kanssa. Suomi ei hakenut jäsenmaksupalautuksia, sillä olemme laskeneet, että meille on hyödyllisempää hakea kansallista kuorta eikä jäsenmaksupalautusta.

Marin muistutti, että kansalliset kuoret ovat olleet jo pitkään Suomen strategiana.

– Jos olisimme nyt muuttaneet strategiaamme, emme olisi onnistuneet jäsenmaksupalautusneuvotteluissa kovinkaan hyvin. Haimme ehdottomasti kansallista ratkaisua, ja tämän myös saimme.

Suomi sai kansallisessa kuoressa yhteensä 500 miljoonaa euroa. Marin kertoi saaneensa kasvatettua kansallista kuorta viimeisenä neuvotteluyönä 250 miljoonalla eurolla.

– Taisi olla puoli kahden aikaan yöllä, kun varmistui, että tämän saamme. Haluan korostaa, että ei suinkaan ole niin, että joku tulee ja tarjoaa jotain. Kyllä tämän eteen on joutunut tekemään aika paljon töitä, ja luomaan sen kaltaisen asetelman, jossa Suomelle on ollut pakko antaa se, mitä me olemme vaatineet, Marin kuvaili.

Kokonaisuutena Marin korosti tyytyväisyyttään neuvotteluratkaisuun, vaikka muistutti, että 27 jäsenmaan yhteisessä neuvottelussa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta.

– Puhtaasti lukujen valossa voidaan todeta, että onnistuimme nuukaa nelikkoa paremmin. Nettomaksuasemamme heikkeni vähemmän kuin Ruotsilla, Hollannilla, Tanskalla ja Itävallalla. Kun katsomme kokonaisuutta, voimme sanoa että onnistuimme suhteessa muihin maihin erittäin hyvin. Tämän sovun takana voi seistä selkä suorana.

Sanna Marin painotti elpymisvälineen olevan kertaluontoinen, eikä se sellaisenaan vie hänen mukaansa EU:n integraatiota aiempaa pidemmälle. Marin kuitenkin myönsi rahoituskehityksessä olevan elementtejä, jotka ovat viemässä EU:ta siihen suuntaan.

– Erityisesti omien varojen kokonaisuus on sellainen, jota on tarpeen tarkastella kriittisesti myös tästä näkökulmasta. Eduskunta tulee käsittelemään tämän kokonaisuuden. Niitä ei yksi pääministeri yksissä neuvotteluissa päätä.

Päivän lehti

4.8.2020