Uutiset

Sari Essayah - Rouva Tyyni

Presidenttiehdokas Sari Essayah tunnetaan tyynenä asiapoliitikkona, jota ei saa helposti hermostumaan. Hämeen Sanomien sunnuntaisarjassa ääneen pääsevät presidenttiehdokkaat henkilökohtaisesti tuntevat läheiset, ystävät ja perheenjäsenet.

Ystävä kertoo
Monilahjakas ja ainutlaatuinen tehopakkaus.

Näillä sanoilla Sari Essayahia (kd.) kuvailee hänen läheinen ystävänsä ja avustajansa Merja Eräpolku. Hänen on vaikea keksiä ystävästään huonoja luonteenpiirteitä.

– Sen mihin Sari ryhtyy, hän tekee huolella ja itseään säästämättä. Uskomaton tehopakkaus, joka saa ladattua akkunsa lyhyilläkin yöunilla, Eräpolku kertoo.

Hän törmäsi Essayahiin jo Helsingin EM-kisoissa 1994, kun hän oli kerääntynyt tuhansien muiden suomalaisten kanssa kadunvarteen kilpakävelijää kannustamaan.

– Sari tuli ennen kisan alkua verrytellen jalkakäytävällä vastaan, mikä yllätti minut. Seuraavan kerran tapasin hänet 90-luvun loppupuolella Kristillisen liiton kuntapäättäjien koulutustapahtumassa, Eräpolku muistelee.

Varsinaisesti naisten yhteistyö alkoi eduskunnassa, jossa Eräpolku toimi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Essayah valittiin 2004 eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

– Siitä saakka olemme olleet tiivis työpari ja myös hyvät ystävät. Eurovaalikampanjan ja Brysseliin muuton jälkeen ystävyytemme on entisestään syventynyt. Nykyisin perheemme asuvat lähes naapureina ja myös lapsemme ja puolisomme ovat paljon yhdessä. Perheemme ovat tehneet yhteisiä lomareissujakin, Eräpolku kertoo.

Hän kokee olevansa ystävyydessä saamapuolella.

– Minä olen enemmän tunneihminen, joka sortuu helposti alakuloon ja kiukutteluun. Sari taas ajattelee asioita enemmän järjellä, on tyyni ja näkee vaikeissakin tilanteissa positiiviset mahdollisuudet.

Eräpolku kertoo sortuvansa toisinaan äidilliseen huolenpitoon Essayahia kohtaan.

– Saatan esimerkiksi murehtia, onko hän ehtinyt syödä tai nukkua riittävästi kiireisen aikataulun keskellä, Eräpolku mainitsee.

Hänen mukaansa Sari Essayahista tulisi hyvä presidentti, koska hän on ihmisenä ”helposti lähestyttävä, toisia kunnioittava ja aidosti suvaitseva”. Essayah kestää hyvin myös paineita.

– Hän kykenee paneutumaan hyvin erilaisiin asioihin samanaikaisesti ja tekee vaikeita ratkaisuja ilman hermoilua, tosin yleensä harkitsee ensin kunnolla. Kun hän on jotain päättänyt, työskentelee määrätietoisesti tavoitteensa eteen eikä peräänny vastoinkäymisistä.

– Hän ei jää harmittelemaan asioita eikä muistele ihmisiä pahalla silloinkaan kun aihetta voisi olla, Eräpolku kertoo. (HäSa)

Sari Essayah omin sanoin
Millaisia muutoksia toisitte presidentti-instituutioon?

– Suhteessa valtaoikeuksiin en olisi tekemässä muutoksia, samoin presidentin tehtävät ja vastuut sekä oikeudet ovat mielestäni tasapainossa.

– Presidenttinä haluaisin olla helposti lähestyttävä. Esimerkiksi suhteessa tiedotusvälineisiin pitäisin säännöllisesti kaikille journalisteille avoimia lehdistötilaisuuksia, joissa vastaisin kysymyksiin. Tämä vähentäisi tarvetta erillisiin haastatteluihin ja on tasapuolista kaikkia kohtaan.

– Lainsäätäjänä eduskunta voisi mielestäni säätää lain presidentin vuosipalkkion verottamisesta normaalin käytännön mukaan, nythän se on verotonta.

Mitkä luonteenpiirteenne tekisivät teistä hyvän presidentin?

– Hyvä paineensietokyky, harkintakyky, sosiaalisuus ja tiimijohtaminen.

Keskittyisittekö presidenttinä lähinnä kansainvälisiin suhteisiin, kotimaan asioiden kommentointiin, vienninedistämiseen vai edustamiseen ja kansalaisten tapaamiseen?

– Presidentin tärkein tehtävä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, joten kansainvälisten suhteiden hoito on ensiarvoista. Arvokeskustelun kautta presidentillä on mahdollisuus kiinnittää huomiota myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Mikä on Suomen pahin yhteiskunnallinen ongelma?

– Eri-ikäisten ihmisten syrjäytyminen sosiaalisista, terveydellisistä ja/tai taloudellisista syistä.

Miten uudistaisitte itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa?

– Panostaisin hyvään, laadukkaaseen ja kotimaiseen tarjoiluun, mahdollisimman paljon luomua pöytään ja myös riittävästi tarjottavaa. Perinteitä kuitenkin kunnioittaisin eli ainakin Ellen-kakku säilyisi.

– Yrittäisin parantaa tilojen ilmastointia ja lisäisin kevyitä tuoleja (monet vanhemmat ihmiset ovat aika väsyneitä seisoskeltuaan pidemmän aikaa). Teemat olisivat jatkossakin vaihtuvia, kuitenkin itsenäisyyttä ja isänmaata juhlistavia. Ohjelman suhteen ei suuria muutoksia, musiikkia tarjolle ehkä muuallekin kuin tanssisaliin esimerkiksi solistivieraita ja pienimuotoista musisointia.

– Pyrkisin vieraiden viihtymiseen ja vieraslistan suuremmalla vaihtuvuudella huomioimaan enemmän erilaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä toimijoita mm. järjestötyön ja kolmannen sektorin edustajia.

Urheilija ja tilintarkastaja
Sari Essayah on kirjaimellisesti kävellyt suomalaisten sydämiin. Kilpakävelijä voitti kultaa Stuttgartin MM-kisoissa 1993 ja Helsingin EM-kisoissa 1994 ja tuli valituksi molempina vuosina Suomen parhaaksi naisurheilijaksi.

Urheilu-ura ei haitannut opintoja. Haukivuorella syntynyt ja Lapinlahdella kasvanut savolaistyttö valmistui kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta 1995, vain vuosi EM-kullan jälkeen. Samana vuonna hän saavutti Suomen ennätyksen 10 kilometrin kävelyssä.

Vuonna 1996 päättyneen kilpauransa jälkeen Essayah työskenteli muutaman vuoden tilintarkastajana Kuopiossa sekä laskentapäällikkönä Turussa.

Essayah on vertaillut kilpakävelijän ja poliitikon uraa toisiinsa sanomalla, että ”molemmissa on hyvä pitää ainakin toinen jalka maassa”.

Poliitikko
Sari Essayah on kertonut halunneensa aina vaikuttaa yhteisiin asioihin. Jo yläasteaikoinaan hän toimi oppilaskunnan puheenjohtajana ja kouluneuvoston jäsenenä. Tarkemmin hän tutustui politiikkaan Lapinlahden kunnanvaltuutettuna 1996-2000.

Eduskuntaan Essayah nousi vuoden 2003 vaaleissa ja päätyi pian kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Se ei kuitenkaan auttanut häntä uusimaan paikkaansa vuoden 2007 vaaleissa.

Hänet valittiin kuitenkin puoluesihteeriksi vielä samana keväänä. Kaksi vuotta myöhemmin hän raivasi tiensä Euroopan parlamenttiin.

Kristillinen arvopohja oli helluntailaiselle Essayahille tärkein kriteeri puolueen valinnassa. Poliitikkona häntä pidetään asiakeskeisenä ja yhteistyökykyisenä. Hänen on helppo omaksua uusia asioita.

Viime vuosina Essayah on keskittynyt erityisesti ulkopolitiikkaan. Essayahin mukaan Suomella on ulkopolitiikassaan kolme keskeistä painopistealuetta: Venäjä, Lähi-itä ja YK.

Hän ei kuulu EU:n liittovaltion kannattajiin. Sen sijaan Lähi-idän kysymykset ovat hänen sydäntään lähellä, Essayah on kuulunut muun muassa Israelin ystävyystoimikuntaan.

Marokkolaisen isän ja suomalaisen äidin tyttärenä hän on pitänyt esillä myös Pohjois-Afrikan asioita, ihmisoikeuskysymyksiä sekä kehitysyhteistyötä.

Puoliso
Essayah on naimisissa erityislastenkodinohjaaja Robert Knappin kanssa.

Knapp tunnetaan myös urheilijana. Hän on entinen kilpauimari ja triathlonisti, joka harrastaa nykyisin vapaasukellusta.

Pariskunnalla kaksi tytärtä 13-vuotias Noora s. 1998 10-vuotias Nea.

Perhe asuu Brysselissä, kotikunta Suomessa on Paimio.

Essayah on halunnut pitää perheensä täysin presidentinvaalikampanjan ulkopuolella.

– Jatkamme hyväksi koetulla linjalla eli perhe ei ole osallistunut julkisuuteen eikä kampanjointiini missään vaaleissa, Essayah kertoo Hämeen Sanomille.

Hämeen Sanomat esittelee presidenttiehdokkaat sunnuntain lehdissä ennen vaaleja.