Uutiset

Satotoiveet toistaiseksi korkealla

Viljasato alkaa valmistua ja leikkuupuimurit on viritetty jo valmiusasemiin. Kesä on ollut maanviljelijöille suotuisa, sateet ovat ajoittuneet tasaisesti kasvukauden eri vaiheisiin ja lämmintä on riittänyt helteeksi asti. Heinäkuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Juuri nyt, korjuukauden alkaessa satotoiveet ovat korkealla.

Viljojen markkinanäkymät ovat hyvät. Maailman keskeisillä tuotantoalueilla on koettu kuivuutta ja rajuilmoja. Viljavarastot ovatkin tyhjillään, mikä on nostanut hintoja ja aiheuttanut maailman köyhimmillä alueilla nälänhätää. Afrikan sarven alueella kymmenettuhannet somalit ovat kuolleet ravinnon puutteeseen. Lohduttoman kuivuuden tuhoa täydentävät maankolkan sekasortoiset olot. Somalian yhteiskunta on romahtanut. Nälkämaille viljan kohonneet maailmanmarkkinahinnat tietävät vaikeuksien jatkumista.

Maailmanmarkkinahintojen jyrkkää nousua on pidetty varmana asiana. Viljapörssien katsauksissa vehnän hinnan on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan viime vuoteen verrattuna. Nyt hintanäkymiä varjostavat kuitenkin Yhdysvaltojen talousvaikeudet, lainakaton nosto ja tiedossa olevat leikkaukset budjettiin. Ongelmat ovat peilautuneet niin öljyn kuin viljan hintoihin.

Suomessa perinteiset viljakasvit, ohra, kaura, vehnä ja ruis ovat vallanneet peltoalaa öljykasveilta ja sokerijuurikkaalta. Rypsisato jäi viime vuonna vaatimattomaksi ja moni viljelijä vaihtoi sen varmempaan viljaan. Nyt rypsillä olisi kysyntää, johon tuotanto ei kykene vastaamaan.

Suomalainen sokeriteollisuus on rämpinyt alavireisenä jo parikymmentä vuotta. Sokeritehtaita on lopetettu ja niiden myötä viljelyalaa supistettu. Jäljellä on enää Säkylän tehdas, jonka tulevaisuus on kiinni tulevista tukiratkaisuista. Kanta-Hämeessä, joka vielä ennen Turengin sokeritehtaan alasajoa oli merkittävä jurttimaakunta, viljelyala on enää vaatimattomat 1 300 hehtaaria.

Hyvä sato on luonnollisesti myönteinen asia, mutta se ei yksin ratkaise maatalouden kannattavuutta. Keskeinen merkitys on tuotantokustannuksilla, joiden hinnat ovat kohonneet eri syistä huomattavasti. Maatiloilla palaa paljon polttoöljyä traktoreissa, leikkuupuimureissa ja viljankuivaamoissa. Öljyn kohonnut hinta tuntuu myös lannoitekustannuksista. Erilaiset energiaverot rasittavat maataloutta siinä kuin yrityksiä ja yksityistalouksiakin.

Viljelijän vuoden tulo on kiinni myös onnistuneista viljakaupoista. Kun kauppa lyödään lukkoon oikealla hetkellä, sillä on suurempi merkitys kuin hyvällä hehtaarisadolla.

Maataloustukien merkitystä ei tulonmuodostuksessa sovi vähätellä. Niistä päätetään aivan muualla kuin maatiloilla. Niiden tehtäväksi on jäänyt hyvän ja laadukkaan sadon tuottaminen mahdollisimman pienin kustannuksin. Tilipussin paksuus määritellään kuitenkin toisaalla.